Kaupunginvaltuusto hylkäsi kuuden tunnin maratonkokouksen päätteeksi kuusi vuotta Helsinkiin ajetun Guggenheim-museon. Äänestyksen tulos oli lopulta ennakoitua selvempi, 53 vastaan ja 32 puolesta. Kokousta edelsi Guggenheim-museota vastustaneen verkoston mielenosoitus ”Ei meidän rahoilla”. Kansalaistoiminta ja asukkaiden vastustus painoikin lopulta enemmän kuin isolla rahalla tehty kova lobbaus. Samassa kokouksessa äänestettiin ensi vuoden budjetti, johon ei hyväksytty yhtään muutosta.

Helsingin Guggenheim haudattiin

Kaksi edellistä Guggenheim-esitystä kaatuivat jo ennen valtuuston käsittelyä. Vasta tämä kolmas esitys tuli valtuustoon. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö yritti pelastaa sen vielä viime hetkellä tuomalla kesken valtuuston keskustelun ehdotuksesta vähän muokatun version, joka olisi hieman vähentänyt kaupungin riskejä. Viljanen tuki tätä esitystä, josta oli ilmeisesti keskusteltu myös Guggenheim Helsinki tukisäätiön edustajien kanssa. Männistön muutosesityksestä äänestettiin ensin ja se hylättiin 46-39. Lopullisen hylkäysesityksen ehti tehdä ensimmäisenä Wille Rydman (kok) ja se siis voitti äänin 53 – 32.

Tutkijoille riittää mielenkiintoista arvioitavaa siinä, miksi isolla rahalla vyörytetty Guggenheim-hanke kaatui. Siihen vaikutti varmaan moni seikka: kaupunki leikkaa samaan aikaan omia palveluja, piittaamattomuus asukkaiden tarpeista ja mielipiteistä, suuren rahan Guggenheim-säätiön saama erityiskohtelu verrattuna kaupungin muuhun toimintaan, ylimielinen ja vähättelevä suhtautuminen Helsingin olemassaolevaan kulttuuriin, Guggenheim-säätiön ilmiselvä pyrkimys rahastaa ja siirtää riskit veronmaksajille, taloudellisten tavoitteiden korostuminen taiteen kustannuksella, salailu ja väärien tietojen esittäminen, lobbaustoimisto Milttonin ja Helsingin Sanomien massiivisen kampanjoinnin kääntyminen itseään vastaan – ja kuntavaalien lähestyminen.

Ennen muuta on minusta syytä nostaa esille se, että kulttuurin kaupallistamista ja suuren rahan bisnesten tukemista vastaan nousi aktiivista vastarintaa, ihmiset ottivat kantaa, kulttuuriväki esitti vaihtoehtoja ja äänestäjät vaativat valtuutettuja kuuntelemaan.

Valtuuston päätös hylätä Guggenheim-sopimus oli tappio hanketta ajaneille kaupungin johtajille, talouseliitin edustajille ja Helsingin Sanomille.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä on vastustanut alusta alkaen verovarojen käyttämistä yksityisen säätiön Guggenheim-hankkeeseen. Olimme ensimmäinen ryhmä, joka asettui vastustamaan veronmaksajien varojen käyttämistä hankkeeseen heti ensimmäisen Guggenheim-esityksen tultua julki. Muista ryhmistä olivat nyt yhtenäisesti esitystä vastaan Vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja sitoutumaton René Hursti.

Pääosin vastaan olivat SDP (11 äänesti ei ja 3 kyllä), perussuomalaiset (yksi äänesti kyllä) ja RKP (3 ei ja 2 kyllä). Sen sijaan kokoomuksen ja vihreiden ryhmissä enemmistö kannatti Guggenheim-hanketta. Kokoomuksessa 12 äänesti kyllä ja 9 ei. Vihreistä 11 kannatti ja 8 vastusti. Vain keskusta oli yksimielisesti puolesta.

Tässä linkissä on puheenvuoroni ja tässä äänestyskartta

Budjetttiäänestykset Guggenheimin varjossa

Guggenheimin varjoon jäivät valtuuston äänestykset ensi vuoden budjetista. Kaupunginhallituksessa istuvien puolueiden ryhmäkuri piti tiukasti.

Toisin kuin edellisinä vuosina, Vasemmistoliiton valtuutetuista kukaan ei uskaltanut esittää tai kannattaa muutoksia budjettiin, vaikka se leikkaa toimintamenoja 3 prosentilla samaan aikaan kun kaupunki tekee tänä vuonna 446 miljoonaa euroa voittoa ja ensi vuoden budjetti on 120 miljoonaa ylijäämäinen. SDP:stä vain Tuomo Valokainen poikkesi ruodusta ja äänesti kahden muutosesityksen puolesta.

Toimintamenoihin esittivät lisäyksiä vain allekirjoittanut ja René Hursti. Kristillisdemokraatit ehdottivat lisäystä investointibudjettiin koulujen ym korjausrahoihin. Äänestyksiä oli yhteensä 11. Äänestyksissä muutoksia kannatti vain 2 – 4 valtuutettua, puolesta äänesti 77-82.

Aiemmasta poiketen mikään budjettisovussa olevista ryhmistä ei esittänyt edes ponsia. Hurstin kanssa esittämämme ponnet saivat enimmillään 33 ääntä (Mellarin tilojen turvaaminen) ja osa vain 18 ääntä. Myös eräiden yksittäisten perussuomalaisen ponnet torjuttiin.

Valtuusto päätti lisäksi noin 60 miljoonan euron matalaratikkahankkeesta. Valtuuston listalla oli lisäksi suuri määrä valtuutettujen aloitteisiin annettuja vastauksia, mutta ne siirrettiin käsiteltäväksi tammikuun puolivälissä.

Valtuuston syyskauden viimeinen kokous on 14.joulukuuta ja alkaa poikkeuksellisesti jo kello 16.