– 16.11.2016 SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmäpuheenvuoro valtuuston budjettikokouksessa

Helsingillä menee hyvin, mutta meneekö helsinkiläisillä? Kun on kuunnellut puheita, joilla tätä budjettiesitystä on kehuttu, voi sanoa, että politiikassa eletään ”faktojen jälkeistä aikaa” muuallakin kuin Yhdysvalloissa.  Tämänkin kaupungin poliittinen eliitti on etääntynyt kauas useimpien helsinkiläisten arjen todellisuudesta ja tarpeista.

Täällä on kehuttu, että ”lisätään” määrärahoja palveluihin, vaikka tosiasiassa määrärahat on jäädytetty tai niitä leikataan. Samaan aikaan kaupunki tekee tänä vuonna 446 miljoonaa euroa ylijäämää ja ensi vuoden budjettiesityksen ylijäämä on 120 miljoonaa. Ja näiden ylijäämien päälle tulevat vielä Helenin ja kaupungin muiden yhtiöiden liikevoitot.

Roope Ankka, Tupu, Hupu ja Lupu

Helsingin kaupungin johto muistuttaa yhä enemmän saitaa Roope Ankkaa, joka istuu valtavan rahakasan päällä. Kaupungin omien palvelujen karsiminen sopii kokoomuksen tavoitteisiin yksityisten markkinoiden laajentamisesta. Mutta miten sosialidemokraatit ja Vasemmistoliitto voivat olla mukana sopimuksessa, jolla jatketaan palvelujen alibudjetoimista samaan aikaan kun Helsinki tekee satojen miljoonien eurojen ylijäämää?

Budjettineuvottelujen tulos oli kokoomuksen voitto 10 – 1, ja tappio helsinkiläisille. Voittajaksi selvisivät myös Lasse Männistön, Laura Rädyn ja kumppaneiden yksityiset firmat, joille ohjataan lisää verovaroja lisäämällä palveluseteleiden osuutta ja laajentamalla kilpailuttamista muun muassa terveyspalveluissa, ruoka- ja siivouspalveluissa.

Palveluja alibudjetoidaan

Budjettiesityksen mukaan kaupungin toimintamenot vähenevät, vaikka asukkaiden määrä kasvaa vuodessa 6 500 – 8 000. Asukasta kohti palveluihin on entistä vähemmän rahaa.

Vanhusten määrä kasvaa, mutta heidän tarvitsemiinsa palveluihin ei esitetä lisää resursseja.

Varhaiskasvatukseen esitetään noin miljoona euroa vähemmän kuin tänä vuonna käytetään, vaikka päivähoitoikäisten määrä kasvaa vuodessa yli 600.

Koulujen määrärahojen prosentin lisäys ei kata edes oppilasmäärän kasvua noin tuhannella. Oppilasta kohti on entistä vähemmän rahaa, opettajia, avustajia, koulupsykologeja ja tiloja.  Myöskään koulujen ”digiloikka” ei toteudu pelkällä teknologialla, opettajilla pitää olla myös aikaa ja tukea digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen. Resurssien vajaus on erityisen suuri ammatillisissa oppilaitoksissa, joista nyt valmistuu vain joka toinen.

Kirjastojen, nuorisotoimen, liikunnan, työväenopiston ja taidemuseon rahoitusta leikataan – samaan aikaan kun kaupungin johtajisto ajaa väen vängällä Guggenheim-säätiölle kymmenien, yhteensä jopa kahden sadan miljoonan euron suoria ja välillisiä tukia.

Budjettisopimuksen kova oikeistolainen ajatusmaailma näkyy räikeällä tavalla suhtautumisessa työttömiin. Helsingissä on työttömiä jo 45 000, heistä pitkäaikaistyöttömiä noin 19 000. Työttömyysaste on noussut ja paljon maan keskitasoa korkeampi, 13,5 prosenttia. Mutta budjettiin ei esitetä lisää rahaa työllistämiseen vaan sakkomaksuihin, joita kaupunki maksaa Kelalle työmarkkinatuen korotettuna kuntaosuutena jo 65 miljoonaa euroa vuodessa!

Kaupunki voisi kuitenkin työllistää nopeasti ihmisiä erilaisiin palveluihin, rakentamiseen, energiahankkeisiin ja mm. digitaalisten palvelujen kehittämiseen. Aikaisemmin Helsingissä oli periaatteena, että kaupunki ei irtisano. Nyt tämäkään lupaus ei enää päde tytäryhtiöissä ja säätiöissä.

Maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttamiseen ja työllistämiseen varattiin tämän vuoden budjetissa 10 miljoonaa. Kun kysyin miksi se on jätetty nyt pois, kerrottiin, että pääosa tälle vuodelle myönnetyistä rahoista on käyttämättä!

”Faktojen jälkeistä politiikkaa”

”Faktojen jälkeinen politiikka” näkyy myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Meistä jokainen tietää, että vanhusten määrän kasvaessa kasvaa myös niiden määrä, jotka eivät enää selviydy kotona. Mutta budjettineuvotteluissa on suljettu silmät ja korvat todellisuudelta. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon paikkoja esitetään taas vähennettäväksi. Samaan aikaan sote-palvelujen alibudjetoiminen tarkoittaa sitä, että myös lupaukset kotiin vietävien palvelujen lisäämisestä ovat suurelta osin tyhjän päällä. Lisäksi aiotaan jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelujen karsimista.

Samanlainen ristiriita koskee lastensuojelua ja päihdehuoltoa, joissa vähennetään laitoshoitoa mutta ei pidetä huolta peruspalvelujen kehittämisestä.

Positiivisia mahdollisuuksia

Hyvää budjettiehdotuksessa on se, että Helsinki ei kavenna lasten ja lapsiperheiden oikeutta päivähoitoon ja lisää pienten koululaisten iltapäivätoimintaa. Vastaava linja on tarpeen myös vanhusten palveluissa, joiden hoitajamitoitusta Sipilän hallitus haluaa heikentää.

Toinen positiivinen asia on osallistuvan budjetoinnin laajentaminen nuorisotoimessa ja vähitellen opetustoimeen. Tässä on tärkeä delegoida todellista päätösvaltaa ja resursseja niin, että osallistuminen ei jää näennäiseksi.  Maunula-talon osallistuvan demokratian toimintamalli osoittaa, että osallistuvaa budjetointia voidaan laajentaa muihinkin palveluihin. Asukkaiden osallistuminen edellyttää myös tiloja, tietotekniikkaa ja yhteisöllisyyttä.  Esimerkiksi Mellunmäen asukastilan ja Kontupisteen digipalvelujen jatko pitää turvata.

Asumisen hinta alas

Asumisen kallis hinta on eräs budjettiesityksen sokea piste. Kaupungin vuokra-asuntojen pieni lisäys ei korjaa asuntorakentamisen painottumista kovan rahan asuntoihin. Eikä sillä puututa alan keskittymiseen liittyvään hintojen nousuun. Tarvitaan kaupungin oma rakennusliike. Lisäksi on syytä kohtuullistaa tonttivuokrien määräytymisperusteita.

Ihminen asetettava voittojen edelle

Vaikka Sipilän hallitus on jatkanut kuntien valtionosuuksien leikkaamista, kertyy Helsingille siis tänä vuonna ylijäämää 446 miljoonaa euroa ja budjettiesitys on 120 miljoonaa ylijäämäinen. Nämä ovat faktoja, jotka antavat mahdollisuuksia tehdä poliittisia valintoja. Kaupunginhallituksen valinta oli voittojen asettaminen ihmisten edelle. Me valuutetut voimme valita toisin.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä on tehnyt budjettiesitykseen kymmenen esitystä. Näiden vastaesitysten rahoittamiseen riittää budjetin ylijäämätavoitteen pienentäminen noin 56 miljoonalla eurolla.  Lisäksi esitän neljä pontta.

Vastaesitykset

1. Nuorten työllistämiseen, mm. Ohjaamoon ja oppisopimustoimintaan lisätään 5 miljoonaa euroa. Pitkään työttömänä olleiden työllistämiseen mm. palkkatuella, oppisopimustoiminnalla ja kaupungin omiin hankkeisiin lisätään 5 miljoonaa euroa. Näin voidaan vähentää maksettavaksi tulevia työmarkkinatuen kuntaosuuksia.

1 10 04 Työllisyyspolitiikka

Menot  34,535 miljoonaa

Lisätään 10 miljoonaa

Yhteensä 44,535 miljoonaa

2. Stadin ikäohjelman toteuttamiseen, mm. kotihoidon ja muiden palvelujen parantamiseen, palveluasumiseen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön lisäämiseen sekä palvelujen turvaamiseen sekä suomen että ruotsin kielellä lisätään 7 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveyspalveluihin kullekin vuodelle 2017-2019.

Terveyspalvelujen järjestämiseksi määräajassa ja sujuvien hoitoketjujen turvaamiseksi, terveyden eriarvoistumisen ehkäisemiseksi, lähipalveluperiaatteen toteuttamiseksi kaupungin omana toimintana perusterveydenhuollossa sekä päihde- ja mielenterveyspalveluihin pääsyn parantamiseksi lisätään 8 miljoonaa euroa kullekin vuodelle 2017-2019.

Palvelusetelien käyttöä ei laajenneta. Vanhusten pitkäaikaishoidon ja päihdehuollon laitospaikkoja ei vähennetä.

3 10 01 Sosiaali- ja terveyspalvelut

Menot 2 025, 287 miljoonaa

Lisätään 15 miljoonaa

Yhteensä 2 040, 287 miljoonaa

3. Lisätään harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen, alueelliseen sosiaalityöhön ja ehkäisevään toimintaan, mm. lapsiperheiden kotipalveluun, varhaiseen tukeen ja lastensuojelun sosiaalityöhön, työttömien ja päihdekuntoutujien harkinnanvaraiseen tukeen 5 miljoonaa euroa kullekin vuodelle 2017-2019.

3 10 04 Toimeentulotuki

Menot 26, 6 miljoonaa

Lisätään 5 miljoonaa

Yhteensä 31,6 miljoonaa

4. Kaupungin päiväkotipaikkojen lisäämiseen ja lastentarhanopettajien palkkaamiseen, päiväkotien käyttöasteen ja tilanormien lieventämiseen lisätään 5 miljoonaa euroa kullekin vuodelle 2017-2019.

3 20 Varhaiskasvatusvirasto

Menot 384, 155 miljoonaa

Lisätään 5 miljoonaa

Yhteensä 389,155 miljoonaa

5. Perusopetuksen oppilasmäärän kasvun, uuden opetussuunnitelman käyttöönoton, digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämisen, erityisopetuksen, koulupsykologien ja kouluavustajien sekä pakolaisten ja maahanmuuttajien opetuksen edellyttämään resurssien lisäämiseen 5 miljoonaa kullekin vuodelle 2017-2019. Luovutaan ruokapalvelujen, siivous- ja käyttäjäpalvelujen kilpailuttamisen laajentamisesta. Ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamiseen ja koulutuksen kehittämiseen 3 miljoonaa euroa kullekin vuodelle 2017-2019.

4 02 Opetusvirasto

Menot 697, 111 miljoonaa

Lisätään 8 miljoonaa

yhteensä 705, 111 miljoonaa

6. Kaupunginkirjaston henkilöstön lisäämiseen, tilamäärän kasvua vastaavasti vuokrakuluihin, lähikirjastojen resurssien turvaamiseen ja kirjastotilojen käytön kehittämiseen lisätään 1 miljoona kullekin vuodelle 2017-2019. Maunula-talon osallistuvan demokratian toimintamallia laajennetaan muihin kirjastoihin.

4 15 Kaupunginkirjasto

Menot 36, 135 miljoonaa

Lisätään 1 miljoona

Yhteensä 37, 135 miljoonaa

7. Kulttuuritoimeen, mm. Kulttuurikeskukseen, asukaslähtöiseen ja alueelliseen kulttuurityöhön, kaupunkikulttuuriin, Savoy-yksikköön, avustuksiin ja taiteilija-apurahoihin lisätään 1 miljoona kullekin vuodelle 2017-2019. Myös Suomen itsenäisyyden juhlavuoden yhteishankkeisiin mm. taidemuseon, koulujen ja kaupunginmuseon kanssa.

4 17 Kulttuuritoimi

Menot yhteensä 49, 042 miljoonaa

Lisätään 1 miljoona

Yhteensä 50, 042 miljoonaa

8. Nuorisotoimeen osallistuvan budjetoinnin, nuorisotyön, kattavan nuorisotaloverkoston ja nuorten harrastusmahdollisuuksien kehittämiseen sekä nuorten omaehtoisen toiminnan tukemiseen 1 miljoona.

4 31 Nuorisotoimi

Menot 30, 611 miljoonaa

Lisätään 1 miljoona

Yhteensä 31, 611 miljoonaa

9. Työväenopiston opetustuntien lisäämiseen ja tilavuokriin mm. Maunula-talon valmistumisen tuomien vuokrakulujen kattamiseksi lisätään 400 000 euroa kullekin vuodelle 2017-2019.

4 11 Suomenkielinen työväenopisto

Menot 14, 995 miljoonaa

Lisätään 0,4 miljoonaa

Yhteensä 15, 395 miljoonaa

10. Kaupungin työntekijöiden vakanssien lisäämiseen ja siten myös työllisyyden edistämiseen, työntekijöiden palkkauksen parantamiseen sekä henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämiseen edistämällä työssä jaksamista ja hyvinvointia lisätään 10 miljoonaa euroa kullekin vuodelle 2017-2019.

1 14 Keskitetysti maksettavat menot

Menot 10, 71 miljoonaa

Lisätään 10 miljoonaa

Yhteensä 20, 71 miljoonaa

Lisäksi esitän seuraavat ponnet:

1. Hyväksyessään talousarvion vuodelle 2017 valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää, miten sen puitteissa osoitetaan Vammaisneuvoston tekemän ehdotuksen pohjalta määräraha, jolla edistetään etenkin lasten ja nuorten, mutta myös muiden vammaisryhmien mahdollisuuksia harrastustoimintaan.

2. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää vammaisten ja somaattisesti sairaiden lasten oikeuksien turvaamisen ja positiivisen erityiskohtelun koulukuljetuksissa myös tilanteissa, joissa sairauden tai perheen tilanteen takia voi olla tarvetta vaihtaa koulua.

3. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää vähävaraisten aktiivipassin, kulttuuripassin ja eläkeläisten sporttikortin käyttöönottamista Helsingissä.

4. Hyväksyessään talousarvion valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää toimet, joilla voidaan turvata Mellunmäen asukastila Mellarin toiminnan jatkuminen.