Helenin avaus aurinkoenergiaan

Helenin avaus aurinkovoimaan

Kun aloitin kaupunginvaltuustossa vuonna 2005, eräs ensimmäisistä puheenvuoroistani koski Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmaa. Esitin, että Helsingin ”energiantuotannossa voidaan ja pitää lisätä uusiutuvan energian osuutta panostamalla tuulivoiman, aurinkoenergian ja biopolttoaineiden käyttöön”. Sen jälkeen olen toistanut esityksen valtuustossa moneen kertaan. Nyt, runsaat yhdeksän vuotta myöhemmin, Helsingin Energia (Helen) ilmoittaa rakentavansa aurinkovoimalan Suvilahteen. Ja vain muutama päivä aiemmin se kertoi pelettisiilojen tulosta Salmisaareen, jossa valmistaudutaan aloittamaan pelletin poltto. – Kuten sanonta kuuluu: parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Aurinkovoimalan investoinnin kerrotaan maksavan 600 000 euroa. Se on vähän, kun ajatellaan Helenin liikevoitto oli esimerkiksi viime vuonna lähes 240 miljoonaa. Helenin asiakkaat ovat voineet jo jonkin aikaakaa maksaa ns. ympäristöpenniä halutessaan hankkia nimenomaan uusiutuvaa energiaa. Ympäristöpennitilillekin on kertynyt rahaa jo yli 2 miljoonaa euroa.

Nyt Helen tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden hankkia aurinkovoimaa maksulla, joka muodostuu aurinkovoimalaitokseen liittyvistä rakennus-, ylläpito- ja huoltokustannuksista. Aurinkosähkön kuluttajahintoja ei ole vielä ilmoitettu, mutta lehtitietojen mukaan aurinkopaneelin hankkijat eivät saa sähköä ainakaan halvemmalla kuin muut. Onko siis niin, että Helen käyttää ympäristötietoisuutta kerätäkseen asiakkailta ylihintoja, kun ympäristöpennejäkään ei ole käytetty kuin osa ja aurinkovoiman hankkija maksaa ylimääräistä?

Suvilahden aurinkovoimala on toki vain pieni osa Helenin edessä olevia investointeja. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että tämäkin investointi uusiutuvaan energiaan tehdään ilman, että kaupungin ja Helenin johtajien maalailemat uhkakuvat Helenin tuottojen romahtamisesta uusiutuvan energian investointien seurauksena toteutuvat miltään osin.

Aurinkovoimaan panostamisen vähäisyyttä Suomessa kuvaa, että Helenin Suvilahden voimala nostaa kerralla koko maan aurinkosähkön tehoa 10 prosentilla. Tämän avauksen jatkona kannattaisi Helsingissä selvittää muitakin mahdollisia ratkaisuja, esimerkiksi joidenkin kaupungin omistamien rakennusten katoille sijoitettavia aurinkopaneeleja. Ehdotin tällaista Maunulaan tulossa olevan monitoimitalon katolle, mutta se ei mahtunut hankesuunnitelman budjettiraamiin – vaikka pitkällä aikavälillä olisi todennäköisesti ollut järkevää.

Pellettien koepolton kokemukset ovat tiettävästi olleet positiiviset. Ekologiselta kannalta niiden käyttöönotto olisi vielä parempi asia, jos pelletit kuljetettaisiin voimalaitokselle laivalla. Periaatteessa se olisi mahdollista Salmisaareen ja myös Hanasaareen, mutta kaavoittajat ja grynderit eivät sitä halua. Helenissä on selvitelty myös paahdutetun biomassan käyttöä, se on pellettejä energiatiheämpää ja vähemmän kuljetuskapasiteettia vaativaa, sekä mahdollisuuksia tuottaa biokaasua, joka korvaisi maakaasua.

Näidenkin vaihtoehtojen selvittämistä olemme SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmän toimesta esittäneet jo kahden edellisen valtuustokauden ajan. Tarve siihen on vain korostunut viime aikoina, kun on käynyt yhä selvemmäksi, että uuden monipolttoainevoimalan rakentaminen Vuosaareen tulee tulee erittäin kalliiksi.
Aurinkovoiman ja biopolttoaineiden lisäksi Helen voisi kehittää omaa tuotantoa myös tuulivoiman alalla, johon se osallistuu nyt vain osaomistuksin muiden yhtiöiden kautta.

(Kuva Helen)

Kirjoita kommentti