Ryhmäpuheenvuoro 2006 arviokertomuksesta ja tilinpäätöksestä

Kaupungin tulos viime vuodelta oli yli 393 miljoonaa ylijäämäinen, kun lukuun otetaan myös liikelaitokset. Myös tulos ilman liikelaitoksia oli 57 miljoonaa ylijäämäinen.

Tulosta kasvatti Helsingin Energian sähköverkon myynnistä syntynyt voitto. Toisaalta vapaaehtoisten varausten lisäyksestä on osoitettu Energian investointeihin 95 miljoonaa, vaikka energialaitoksen liikevoitto oli 235 miljoonaa. Kaikkiaan tilinpäätökseen on tehty 134 miljoonan euron ylimääräiset varausten lisäykset. Tällä kirjanpidollisella tempulla on tulos saatu näyttämään vähän pienemmältä, mutta se on edelleen 288 miljoonaa ylijäämäinen.

Kaupungin kassavarat olivat viime vuoden lopussa jo noin 720 miljoonaa, mikä on 150 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Samaan aikaan monissa peruspalveluissa on liian vähän henkilöstöä ja määrärahoja huolehtia kunnolla edes lakisääteisiä normeja. Tällaiseen perverssiin Roope Ankka –meininkiin pitää saada korjaus.
SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää tilinpäätökseen liittyen, että valtuusto velvoittaa kaupunginhallituksen tuomaan valtuuston hyväksyttäväksi lisätalousarvion, jolla viime vuoden ylijäämistä ohjataan lisää varoja peruspalvelujen rahoitukseen ja henkilöstön palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

Täällä valtuustossa on useaan otteeseen toivottu selvitystä kiinteistöviraston ja tilakeskuksen perimistä sisäisistä vuokrista. Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan esimerkiksi koulutilojen pääomavuokrat olivat vuonna 2004 Helsingissä 1 200 euroa oppilasta kohti, kun vastaava luku oli Espoossa 860, Vantaalla 640, Turussa 660 ja Tampereella 600 euroa oppilasta kohti.

Valitettavasti tarkastuslautakunta on sivuuttanut muun kuin kulttuuritoimen osalta sen arvioimisen, miten markkinaehtoiset sisäiset vuokrat ovat alkaneet ohjata palveluverkostojen kehitystä ja syrjäyttää asukkaiden tarpeista lähtevät palvelujen kehittämisen kriteerit. Siksi esitämme, että valtuusto hyväksyy arviointikertomukseen liittyen seuraavan ponnen:
Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuuston käsittelyyn selvityksen sisäisten vuokrien kehityksestä verrattuna muihin kaupunkeihin ja selvityksen mahdollisuuksista kohtuullistaa sisäisiä vuokria kaupungin omissa peruspalveluissa.

Tarkastuslautakunta ja kaupunginhallitus korostavat kustannustehokkuuden lisäämistä. Vertailut muiden kuntien asukaskohtaisiin toimintakuluihin ovat kuitenkin harhaanjohtavia, jos sivuutetaan Helsingin muita kuntien korkeammat kiinteistökulut. Vai onko kyse siitä, että sisäisten vuokrien nostamisella pyritäänkin siihen, että kaupungin omat palvelut saadaan näyttämään kalliimmilta, jotta voidaan perustella työntekijöiden hiostamista tai suorastaan palvelujen ulkoistamista?

Valtuustossa olisi syytä linjata myös omistajapolitiikkaa kokonaisvaltaisesti eikä vain yksittäisten tapausten osalta, kuten nyt tapahtuu. Ryhmämme vastustaa markkinakunta-ajattelua, jonka mukaisesti yhä useampia toimintoja ollaan liikelaitostamassa ja yhtiöittämässä. Varoitamme siitä, että ylipormestarin johdolla valmistellaan helsinkiläisten verovaroilla rakennettujen palvelujen ja omaisuuden laajaa rosvoamista yksityisiin käsiin.

Arviointikertomuksessa on tarkasteltu melko laajasti henkilöstön saatavuutta. Tässä yhteydessä nostetaan aiheellisesti esiin kysymys siitä, miksi kaupunki on luopunut jo neljäsosasta palvelussuhdeasuntoja, vaikka asunnon saanti on usein keskeinen ongelma henkilöstön rekrytoimisessa. Tilannetta pahentaa vielä se, että valtion rahoittama vuokra-asuntotuotanto on ajettu alas. Ryhmämme onkin esittänyt useita toimia, joilla kaupunki voi itse lisätä sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja että palvelussuhdeasuntoja.

Merkillistä silmien sulkemista tosiasioilta edustaa se, että arviointikertomuksessa ja kaupunginhallituksen siihen antamassa lausunnossa sivuutetaan kokonaan henkilöstön saatavuuden pääongelma eli palkkauksen jälkeenjääneisyys.

Vaativasta työstä maksettavan palkan pienuus on tärkein syy siihen, että esimerkiksi vanhusten palveluissa, sairaanhoidossa ja kotihoidossa on jatkuvasti osa vakansseista täyttämättä. Sen sijaan, että puututtaisiin ongelman perussyyhyn eli palkkojen jälkeenjääneisyyteen, on kaupungin johto alkanut lisätä ostopalvelujen ja työvoiman vuokrauspalvelujen käyttöä.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää toisena pontena:
Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus esittää Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle ja valtioneuvostolle toimia, joilla edistetään kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamista valmisteilla olevissa työehtosopimuksissa. Lisäksi valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus varautuu palkkauksen parantamiseen Helsinki-lisällä.

Joukkoliikenteen osalta arviointikertomukseen sisältyvät tiedot ovat hälyttäviä. Helsingin sisäisen bussiliikenteen matkustajien määrä väheni vuosina 2002 – 2005 lähes kymmeneksellä ja väheneminen on jatkunut. Vaikka metron ja junan käyttäjämäärät ovat lisääntyneet, on vuotuinen joukkoliikenteen kokonaismatkustajamäärä supistunut vuodesta 2002 lähes 10 miljoonalla.

Lippujen hintojen korotuksilla on tehty karhunpalvelus joukkoliikenteelle. Tämäkin tuodaan esille kertomuksessa. Lautakunnan johtopäätöksissä sivuutetaan kuitenkin kysymys lippujen hintojen alentamisesta, johon kaupungin talouden ylijäämä antaa mahdollisuuksia.
Ehdotamme kolmantena arviokertomukseen liittyvänä pontena:
Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet edistää joukkoliikenteen käyttöä lippujen hintoja alentamalla ja muilla tavoilla.

Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kaikilla hallintokunnilla ei ole hyvinvointia ja palveluja koskevia sitovia toiminnallisia tavoitteita. Lisäksi osa toiminnallisista tavoitteista ei oikeastaan ole mitään tavoitteita, koska niissä edellytetään vain lakiin kirjattujen normien toteuttamista. Silti kaikkia näitäkään tavoitteita ei ole toteutettu, kuten muun muassa sosiaaliasiamiehen kertomuksesta ilmenee.

Kaupunginhallituksen arviointikertomuksesta antamassa lausunnossa toistetaan vaatimus sosiaali- ja terveystoimen määrärahojen ylitysten estämisestä. Tällainen vaatimus on virheellinen, kun budjettiin varatuilla määrärahoilla ei kyetä huolehtimaan edes kaikista lakisääteisistä velvollisuuksista. Esimerkiksi hoitotakuun normit eivät toteudu vaan jonotusajat ovat jopa pidentyneet syksystä alkaen muun muassa hammashoidossa sekä lasten ja nuorten psykiatriassa.

Hyvinvointia ja palveluja koskevien tavoitteiden toteutumisen seurantaa helpottaisi se, että sosiaaliasiamiehen vuotuinen selvitys jaettaisiin valtuutetuille. Samalla kaupungin johto voisi tehdä selväksi, että se ei hyväksy sosiaalilautakunnassa keskustaa edustavan Martti Huhtamäen käynnistämää ajojahtia sosiaaliasiamiestä vastaan tämän toteuttaessa laissa säädettyä tehtäväänsä asiakkaiden oikeuksia turvaamiseksi. Erityisesti keskustan ryhmältä on syytä kysyä, edustaako Huhtamäen hyökkäys sosiaalitoimen asiakkaita ja sosiaaliasiamiestä vastaan ryhmän kantaa?