Ympäristöpalvelut-kuntayhtymä nostaa maksuja ja kaventaa demokratiaa

Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymän perustaminen ja siihen liittyvä lainsäädännön muutos on valitettavan kuvaava esimerkki siitä, miten kunta- ja palvelurakennehanketta ajatetaan pienen piirin ratkaisuilla.

Pääkaupunkiseudun vesi- ja viemärilaitosten johtajat eivät halunneet yhdistämistä ainakaan tällä aikataululla. Valtuustoon asia tuotiin valmiiksi sovittuna ratkaisuna, vaikka selvityksetkin olivat vielä kesken. Tähän liittyvä joukkoliikenteen kuntayhtymä ei sekään noussut HKL:n tarpeista, pikemminkin niistä piittaamatta. Hankkeen perustelut eivät ole syntyneet asukkaiden tai kunnallisten liikelaitosten tarpeista vaan lähinnä kaupungin johdon metropoli-ideoista.

Kuntayhtymän perustaminen merkitsee noin miljardin euron omaisuuden siirtämistä pois valtuuston ja kaupungin omasta hallinnasta. Samalla siirretään pois valtuustolta päätösvalta vesi- ja jätemaksuista. Kuntayhtymän perussopimuksesta on jopa jätetty pois velvoite pyytää kunnilta edes lausuntoa tariffeista. Aiemmassa luonnoksessa lausunto tariffeista vielä mainittiin. Ilmeisesti lausuntoja ei haluta pyytää siksi, että tämä ratkaisu tulee nostamaan ainakin helsinkiläisten maksuja.

Uuden organisaation vastuulle tulee vesihuollon verkostojen rakentaminen ja laajentaminen kunkin jäsenkunnan erikseen asemakaavalla tai kehittämissuunnitelmalla päättämässä laajuudessa ja aikataulussa. Tähän asti on pidetty tärkeänä, että kaavoitusta ja vesihuollon kaltaisia perusverkostoja koskevat ratkaisut kulkevat yhtä jalkaa. Esitetyissä sopimuksissa ei ole määritelty, miten menetellään, jos kuntien ja kuntayhtymän pyrkimykset niissä ovat ristiriidassa.

Toisin päin taas ongelmia voi liittyä siihen, miten kuntayhtymässä ratkaistaan vesihuollon ja jätehuollon viranomaistehtävien eriyttäminen. Vesihuoltolakia ollaan muuttamassa ja erottamassa viranomaistehtävät vesihuoltotehtävistä.

Tämän päätöksen yhteydessä joudutaan ottamaan kantaa myös lakiesitykseen, johon kuntayhtymän perustaminen nojaa. Lakiesityksessä määritellään pääkaupunkiseudun kuntien velvollisuudeksi antaa kuntayhtymän päätettäväksi ja hoidettavaksi myös kuntien sisäinen joukkoliikenne. Vastaavaa velvoitetta ei esitetä muille seudun kunnille, jotka voivat tulla mukaan kuntayhtymään. Mitään perustelua tällaiselle pakolle ja kuntien itsehallinnon kaventamiselle ei esitetä.

Kuntayhtymälle esitetty hallintomalli keskittää päätösvallan pieneen piiriin. Yhtymäkokouksessa Helsinkiä edustaa vain yksi henkilö ja yhtymän hallituksessa enintään 7 jäsentä. Kaikki tämä puhuu taas kerran sen puolesta, että peruspalvelut on syytä säilyttää kunnan omana tehtävänä ja että seutuyhteistyötä varten tarvitaan vaaleilla valittu valtuusto.

Vastaesitys kuntayhtymän perustamisen hylkäämisestä

Kunta- ja palvelurakennehanketta on perusteltu sillä, että palvelujen keskittäminen tuo etuja asukkaille. Tämän kuntayhtymän perustaminen merkitsee helsinkiläisille vain maksujen korottamista, miljardiomaisuuden luovuttamista pois ja demokratian kaventamista. Siksi SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä esittää, että valtuusto päättää hylätä ehdotuksen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän perustamisesta.