Työllisyysrahojen leikkaus peruttava

Kun tämän vuoden talousarviosta päätettiin,
työllisyysmäärärahoja leikattiin noin 5,4 miljoonalla eurolla. Näin siitä
huolimatta, että talouden taantuma ja työllisyystilanteen vaikeutuminen oli jo
alkanut. Valitettavasti kaikki muut valtuutetut hyväksyivät silloin
työllisyysrahojen leikkaamisen.

Seuraukset ovat tulleet kalliiksi niin työttömille kuin
kaupungille. Työttömiä on uusimpien tilastojen mukaan jo yli 27 000 ja
erityisen jyrkästi on kasvanut nuorisotyöttömyys. Työttömyyden kasvuvauhdissa
Helsinki on jo pahimpien alueiden joukossa. Samaan aikaan kaupunki on joutunut
maksamaan kansaneläkelaitokselle heinäkuun loppuun mennessä jo 9,5 miljoonaa euroa
sakkomaksuja siitä, että on laiminlyönyt työllistämistä. Viiden miljoonan euron
”säästöstä” aiheutuu tällä menolla ainakin kolme kertaa isompi menojen lisäys.

On tietysti hyvä, että kaupunginhallitus on viimeinkin
herännyt todellisuuteen. Esitetty 2,6 miljoonan lisävaltuus ei kuitenkaan riitä
edes palauttamaan määrärahoja viime vuoden tasolle. Eikä se varsinkaan riitä
nykyiseen, vaikeutuneeseen työllisyystilanteeseen.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä esittää, että valtuusto
korjaa kaupunginhallituksen esitystä niin, että henkilöstökeskukselle
oikeutetaan 4 miljoonan euron ylitykseen ja sosiaalitoimi 1,36 miljoonan
ylitykseen. Näin kaupunki voisi työllistää enemmänkin kuin TE-keskus on valmis
osaltaan tekemään. Työllisyystilanteen vaikeuttaminen edellyttää myös ensi
vuoden budjetin valmistelussa raamien yli meneviä lisäyksiä
työllisyysmäärärahoihin.

Kaupunginhallitus esittää työllistämistoimien keskittämistä
henkilöstökeskukselle. Kokemukset henkilöstökeskuksen toiminnasta työllisyyden
hoidossa ovat kuitenkin osin varsin kyseenalaiset. Henkilöstökeskus on
esimerkiksi ohjeistuksellaan estänyt työllistettyjen pitkäaikaistyöttömien
jatkosijoittamista kolmannelle sektorille. Lisäksi se on alkanut teettää
työllistettävillä kolmen kuukauden pätkiä pelkällä työmarkkinatuella ja
ateriakorvauksella.

Työllisyyden hoitamisen kannalta ongelmallinen on myös
kaupungin toimintojen lisääntyvä liikelaitostaminen ja yhtiöittäminen, jossa
työllisyyden hoitamisen vastuuta kavennetaan. Eräs nykyisen talouskriisin
opetuksia on se, että kuntien ja valtiovallan on ryhdyttävä itse luomaan
työpaikkoja. Sillä voidaan helpottaa työttömyyttä, vähentää sosiaalisia
ongelmia ja myös vahvistaa kaupungin palvelujen rahoituspohjaa.

(Valtuusto hylkäsi äänin 72 – 8 esityksen työllisyysrahojen palauttamisesta viime vuoden tasole.)