Kajannokan hotellihankkeessa kyse siitä, kenen ehdoilla Helsinkiä kehitetään

Katajannokan hotellihankkeessa kyse siitä. kenen ehdoilla Helsinkiä kehitetään

Katajannokan hotellihankkeessa on kyse ennen muuta siitä, kenen ehdoilla ja tarpeista tätä kaupunkia kehitetään? Tämä ehdotus on esimerkki siitä, miten taloudellinen voitontavoittelu on syrjäyttänyt asukkaiden ja asiantuntijoiden mielipiteet.  Jopa tämän esityksen perusteluissa tunnustetaan, että suunnitelmasta helsinkiläisiltä saatu palaute on poikkeuksellisen tyrmäävää.  Sama koskee kotimaista ja myös kansainvälistä asiantuntijapalautetta.

Kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaiskaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja ovat perustelleet hotellihankkeen ajamista asukkaiden ja asiantuntijoiden mielipiteistä piittaamatta sillä, että kyse on kaupungin luotettavuudesta kansainvälisten sijoittajien sopimuskumppanina. Paljon enemmän tässä on kuitenkin syytä huoleen demokratiasta.

Hotellihankkeesta sovittiin norjalaisen suursijoittajan kanssa ilman mitään demokraattista valmistelua ja piilossa julkisuudelta. Silloinen apulaiskaupunginjohtaja lupasi kaupunginjohtajan tukemana sijoittajalle rantatontin ilman, että kaupungin elimissä oli päätetty edes valmistella asemakaavaa tai tontin myymistä tältä paraatipaikalta hotellia varten.
Menettely on ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyn asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien turvaamisen kanssa.  Lain vaatimuksia ei vastaa myöskään kaavan vaikutusten arvioiminen suppeasti vain hotellihankkeen ennalta annetuilla ehdoilla, selvittämättä laajemmin sen vaikutuksia ja vaihtoehtoja.

”Hanke viestii ajan arvoista ja kaupungin kehittämistavoitteista”, sanotaan esityksen perusteluissa. Olen eri mieltä. Tämä hotellihanke edustaa maailmanlaajuiseen kriisiin vieneen keinottelutalouden ja huomiotalouden aikansa eläneitä arvoja. Se ei vastaa ajan haasteisiin ekologian, demokratian, avoimuuden ja kulttuurin kasvavasta merkityksestä.  Helsingin historiallisen keskustan elävöittämiseksi ei tarvita lisää lasipalatseja rikkaille vaan lisää kaikille asukkaille avointa tilaa ja kulttuuria.

Helsinki on suhteellisen nuori kaupunki eikä täällä ole paljon arvokkaita historiallisia ja kulttuuriympäristöjä. Kauppatorin ympäristö on tämän kaupungin merkittävimpiä kulttuurimaisemia.  Sitä pitää tarkastella kokonaisuutena, johon kuuluvat myös Katajannokan ja Eteläsataman alueet.

Kyse ei ole mistään kaiken uuden vastustamisesta vaan siitä, kehitetäänkö tätä kaupunkia asukkaiden vai kaupallisen voitontavoittelun ehdoilla. Hotellihanke edustaa sitä samaa kaupallista ajattelua, jolla elävää kaupunkikulttuuria on tuhottu ajamalla kohtuuttomilla vuokrilla pois tältä alueelta pienyrittäjiä, muuttamalla Jugendsali avoimesta kulttuuritilasta ravintolaksi ja myymällä Lampan talo Hyvä veli –sopimuksella kokoomuslaisen sijoittajan hotellibisnekseksi.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä vastustaa ehdotettua asemakaavan muutosta.  Jos uusi ökyhotelli pitää jonnekin sijoittaa, kannattaa ottaa vaarin yleisten töiden lautakunnan, kiinteistölautakunnan, museoviraston ja kaupunginmuseon suosituksista siirtää hanke jollekin uudelle alueelle.