SKP ja Helsinki-listat vastustaa sosiaali- ja terveystoimen jättivirastoa

Valtuuston strategiaohjelmassa korostetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja palvelujen kehittämistä asukkaiden tarpeiden mukaan. Ehdotus sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisestä jättivirastoksi perustuu konsulttifirma Deloiten selvitykseen. Valmistelussa ei ole kuultu lainkaan asukkaita eikä tehty mitään konkreettista arviota palvelujen tarpeista.

Perusteluna esitetään yleisiä lauseita palvelujen sujuvoittamisesta, tuottavuuden parantamisesta ja vastaamisesta tulevaisuuden palveluhaasteisiin. Mitään näyttöä ei kuitenkaan esitetä siitä, että yli kahden miljardin budjetilla toimiva 15 000 työntekijän jättivirasto vastaisi näihin haasteisiin.

Palvelujen sujuvuuden suurimmat ongelmat sosiaali- ja terveysvirastojen osalta koskevat vanhustenpalvelujen ympärivuorokautisen hoidon laitospaikkojen vähyyteen ja kotipalvelujen resurssien alibudjetoimiseen. Sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistäminen ei tuo näihin ongelmiin ratkaisua. Tämä toteaa myös terveyslautakunta lausunnossaan. Virastojen yhdistäminen ei tuo lisää vanhainkotipaikkoja, vanhustenkeskuksia ja kaupungin palveluasuntoja. Niitä päinvastoin vähennetään ensi vuodenkin budjetissa.

Hoitoketjujen sujuvuuden kannalta kyse ei ole vain sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen välisistä yhteyksistä. Terveyspalveluja ajatellen vähintään yhtä tärkeä on kysymys kaupungin terveyskeskuksen ja HUS:n välisten hoitoketjujen suunnittelusta ja järjestämisestä. Sama koskee perustason ja erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluja ja päihdepalveluja. Palveluseteleiden ja ostopalvelujen osuuden lisääminen tuovat myös uusia ongelmia hoitoketjujen toimintaan. Hallinnolliset laatikkoleikit eivät lisää kotipalveluja eivätkä helpota liian vähien työntekijöiden kohtuutonta työtaakkaa.

Jättivirastoa johtaisi yksi lautakunta. Sillä ei ole mitään realistisia mahdollisuuksia paneutua kunnolla palveluihin, jotka kattavat yli puolet koko kaupungin palvelutoiminnasta. Nykyisillä erillisillä sosiaali- ja terveyslautakunnillakin on ollut vaikeuksia tuntua ja ohjata kaikkia kahden viraston toimintoja. Demokratiatyöryhmän tavoitteet asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja luottamushenkilöiden roolin vahvistamisesta on sivuutettu.

Kuka ja mihin tarvitsee esitettyä jättivirastoa, jossa päätösvalta keskittyy entistä pienempään piiriin ja etäisyys lattiatasolta johtoon kasvaa? Deloiten selvityksen mukaan muutos ei tuo edes taloudellisia säästöjä, ellei siirretä osa työntekijöistä – esimerkiksi tukipalveluista – matalammalla palkalla liikelaitoksiin.

Jättivirasto muuttaa lautakunnan roolin entistä yleisemmälle strategioiden ja budjettiraamien tasolle. Tämä tarkoittaa johtavien virkamiesten vallan kasvattamista luottamushenkilöiden kustannuksella. Se ei ole ”asukaslähtöisyyttä” eikä ”uutta hallintokulttuuria”vaan vanhaa johtajavaltaisuutta, jossa talous ja hallinto jyräävät muun.

Kaupunginhallituksen mukaan uuden organisaation ja sen johtamisjärjestelmän tulee vahvistaa ”monimuotoisen tuottajaverkon luomista”. Kokoomuksen taholta kerrottiin jo budjettikäsittelyssä, että tavoitteena on laajentaa palvelusetelipohjaista tuotantoa ja monituottajamallia, joilla laajennetaan palvelujen ostamista yksityisiltä firmoilta.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän mielestä valtuuston on syytä hylätä esitetty sosiaaliviraston ja terveystoimen yhdistäminen. Kannatan valtuutettu Autin hylkäysesitystä.

Mahdolliset muut muutokset esimerkiksi päivähoidon asemasta voidaan valmistella erikseen valtuuston käsiteltäväksi. Jatkossa myös palvelujen käyttäjien pitää voida osallistua mahdollisten palvelurakenteiden uudistusten valmisteluun.