Ei katuväylää Vallilanlaaksoon
Vallilanlaaksoon esitetty kaksikaistainen joukkoliikenneväylä tuhoaa alueen kulttuurimaisemaa, haittaa yliopiston kasvitieteellisen puutarhan toimintaa ja heikentää Vallilan siirtolapuutarhan olosuhteita. Ja kaikki tämä turhaan.
Poikittaiselle joukkoliikenteelle on ensinnäkin järjestettävissä hyvät vaihtoehtoiset reitit. Tiedelinja voi kulkea Pasilan asemalle lähes yhtä nopeasti Sturenkadun, Mäkelänkadun ja Kumpulantien kautta. Muut runkolinjalle suunnitellut bussit 45, 57, 71 ja 518 puolestaan joutuisivat Vallilanlaakson väylän takia nykyistä pidemmälle reitille, huonommille vaihtoyhteyksille metroon ja osin etäämmäs asutuksesta ja työpaikoista.
Toiseksi Vallilanlaakson katuhanke sitoisi poikittaisen liikenteen kehittämisen alueella pitkäksi aikaa, pariksi vuosikymmeneksi vain bussiliikenteeseen sen sijaan, että kehitettäisiin raideliikennettä.
Kolmanneksi vaihtoehtoiset ratkaisut voidaan toteuttaa Vallilanlaakson väylähanketta edullisemmin ja nopeammin. Raitiolinja Arabiasta tai Koskelasta Meilahteen ja Munkkiniemeen voitaisiin ottaa käyttöön nopeasti hyödyntämällä nykyistä raitio- ja katuverkkoa.
Muun muassa Isoniityn alueen taloyhtiöiden, Kumpula-seuran, Vallilan siirtolapuutarhayhdistyksen ja Helsingin Luonnonsuojeluyhdistyksen meille valtuutetuille toimittama aineisto osoittaa, että bussiliikenne voidaan järjestää edullisemmin Sturenkadun, Mäkelänkadun ja Kumpulantien sekä ruuhkariippumaton raitiolinja Radanrakentajankadun kautta. Nämä vaihtoehtoiset suunnitelmat vähentäisivät myös Hämeentien meluhaittoja. Lisäksi ne tarjoaisivat paremmat mahdollisuudet kehittää pyöräilyreittejä.
Vallilanlaakson väylähankkeen turhuutta korostaa vielä Kalasataman merkitys, joka tulee monesta syystä kasvamaan. Kalasataman ja Pasilan aseman välinen nopein yhteys kulkisi Teollisuuskadun tai Aleksi Kiven kadun kautta – eikä Vallilanlaaksossa. Se saataisiin heti kannattavaksi myös raitiolinjana. Myös Haukilahdenkadun kautta kulkeva vaihtoehtoinen reitti Kalasatamasta Pasilaan palvelisi asukkaita ja työpaikkoja paremmin kuin Vallilanlaakson väylä. Siitäkin voitaisiin tehdä autoliikenteen ruuhkista riippumaton raitiolinja.
Vallilanlaakson asemakaavan ja liikennesuunnitelmien valmistelussa ei tällaisia konkreettisia ja hyvin perusteltuja vaihtoehtoja ole selvitetty.
Hankkeen taloudelliset kustannushyötyanalyysit nojaavat muutaman minuutin kulkuajan säästöön, joka sekin nojaa siihen, että joukkoliikenteen kehittämisen vaihtoehtoisia reittejä ei ole selvitetty. Lisäksi nuo kuvitteelliset taloudelliset edut on saatu olettamalla, että säästyvä kulkuaika käytetään taloudellisesti tuottavan työajan lisäämiseen. Ainakaan meille valtuutetuille ei ole esitetty kustannushyötyanalyysia siitä, mikä taloudellinen menetys aiheutuu niille bussimatkustajille, joiden bussilinjat siirtyvät tässä ratkaisussa pidemmille reiteille. Apulaiskaupunginjohtaja Penttilälta voi myös kysyä kustannushyötyanalyysiä niistä menetyksistä, jotka aiheutuvat jos valtuusto hyväksyy Vallilanlaakson väylähankkeen ja siitä seuraa useiden vuosien valitusprosessit oikeudessa.
Esitän, että valtuusto palauttaa asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi niin, että Vallilanlaakson ja Pietari Kalmin katuvaraukset poistetaan kaavasta, alue kaavoitetaan kaupunkipuistoksi ja joukkoliikenteelle kehitetään vaihtoehtoisia reittejä lähialueiden katu- ja raitioverkkoa hyödyntäen.
(Valtuusto hylkäsi palautusesityksen äänin 43-39.)