SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmäpuheenvuoro talousarvion 2013 raamista

Sanotaan, että taloutta ennustetaan nyt sumussa. Eurooppaa heiluttelevasta finanssikriisistä voidaan kuitenkin tehdä myös johtopäätöksiä. Keskeinen johtopäätös on se, että julkisten menojen leikkaaminen ei ole ratkaisu vaan osa ongelmaa.

Helsingin talousarvion raamin käsittely jo tässä vaiheessa ei ole vain sumuista. Valtuusto on laitettu kulkemaan sumussa vieläpä silmät sidottuna. Meillä ei ole yhdenkään viraston tai lautakunnan arviota palvelujen tarpeista. Emme tiedä valtiontalouden menokehyksiä, joita hallitus käsittelee vasta runsaan kuukauden kuluttua.

Jopa luottoluokittajat ovat alkaneet varoitella Euroopan unionia julkisten menojen leikkaamisesta, joka uhkaa viedä talouden lamaan. Suomessa hallituspuolueet valmistelevat kuitenkin vain lisää leikkauslistoja.

Helsingin Tietokeskuksen julkaisema Heikki Helinin selvitys osoittaa, että kuntien talous olisi tasapainossa, jos valtio olisi hoitanut velvoitteensa eikä olisi leikannut 90-luvulta alkaen monilla miljardeilla kuntien rahoitusta. Sen sijaan, että vahvistaisi nyt kuntien rahoitusta, hallitus valmistelee kuntauudistusta, jolla kuntaministerin mukaan tavoitellaan miljardiluokan menovähennyksiä. Kuntien henkilöstöä aiotaan supistaa noin 10 prosenttia jättämällä täyttämättä vakansseja, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Se tarkoittaa noin 43 000 työpaikan lopettamista. Tällaiset leikkaukset iskisivät myös Helsinkiin.

Viime vuoden tulosennuste osoittaa, että palvelujen määrärahoja oli tässä kaupungissa alibudjetoitu kymmenillä miljoonilla euroilla. Esimerkiksi toimeentulotuen määrärahojen alibudjetoiminen on vaikeuttanut paitsi sosiaalityötä myös muun sosiaalitoimen rahoitusta. SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän mielestä ensi vuoden budjettiraamin lähtökohdaksi pitääkin ottaa arvio tämän vuoden toteutuvista menoista, tiedossa oleva palvelutarpeiden kasvu ja alibudjetoinnin lopettaminen.

Esimerkiksi lasten päiväkodeissa oli viime vuoden lopussa lähes 1 500 lasta enemmän kuin budjetissa oli arvioitu. Uusien päiväkotien lisäksi tarvitaan lisää lastentarhanopettajia. On häpeä, että Helsingin päiväkodeissa on yleensä vain yksi lastentarhanopettaja ryhmää kohti, kun naapurikunnissa heitä on kaksi ja usein palkkakin vähän parempi. Se vaikeuttaa uusien työntekijöiden saamista. Lisäresursseja tarvitaan myös muihin lapsiperheiden palveluihin, kuten lastensuojeluun, perheneuvoloihin sekä lasten ja nuorten psykiatriaan.
 
Vanhustenpalvelut ovat toinen alue, jossa tarvitaan tuntuvaa lisäpanostusta. Nyt on vuosi toisensa jälkeen vähennetty vanhainkotien ja pitkäaikaissairaanhoidon paikkoja. Samaan aikaan kotihoidon resurssit on jatkuvasti alimitoitettu. Tästä on seurannut se, että kasvava ikä-ihmisten joukko ei saa enää kaikkia lakisääteisiä palveluja. Näin on tehty yksityiselle bisnekselle markkinoita, joilla saalistavat yhä useammin kansainväliset sijoitusyhtiöt.

Helsingissä ei pidä jäädä odottelemaan, miten velvoittavia normeja valmisteilla olevaan ikälakiin tulee. Väestön ikääntyminen vaatii joka tapauksessa lisärahoitusta sekä kotihoidon että vanhustenkeskusten, palveluasuntojen ja pitkäaikaishoidon palveluihin. Lisää resursseja tarvitaan myös päihdehuoltoon ja vammaispalvelulain velvoitteiden toteuttamiseen.

Sosiaali- ja terveystoimen organisaatioiden yhdistämistä toteutetaan kovalla kiireellä. Hallintomallit ja tehostamisvaatimukset ovat sivuuttaneet helsinkiläisten palvelutarpeista lähtevän kehittämisen. SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä korostaa, että jättiviraston muodostaminen ei saa johtaa lähipalvelujen karsimiseen eikä palvelujen siirtämiseen kilpailuttamalla ja palveluseteleillä yksityisille markkinoille. Esimerkiksi terveysasemaverkostoa on päinvastoin laajennettava mm. uusien asuinalueiden rakentamisen myötä. Lähipalvelujen tärkeys koskee tietysti muitakin palveluja, kuten lähikouluja, kirjastoja ja nuorisotaloja.

Helsingillä on varaa parantaa palveluja. Tänään esitellyn tulosennusteen mukaan kaupungin palvelutoiminta tuotti viime vuonna 40 miljoonaa ylijäämää. Yhdessä kaupungin liikelaitosten kanssa ylijäämää kertyi peräti 300 miljoonaa euroa. Samaan aikaan kun monet muut kunnat ajautuivat rahoituskriisiin, Helsingin rahavarat ja pankkisijoitukset kasvoivat 970 miljoonaan euroon. Lainaa ei otettu palveluihin vaan investointeihin.

Helsingin Energian liikevoittojen käyttämisestä osittain muiden palvelujen rahoittamiseen on väännetty kättä koko 2000-luvun alku. Helsingin Energian johtokunnan enemmistö on esittänyt näiden tuloutusten leikkaamista. Sitä perustellaan edessä olevien investointien rahoituksella. Normaaliin liiketoimintaan ei kuitenkaan kuulu se, että tuotannollisia investointeja rahoitetaan suoraan kassavirrasta. Yleensä ne rahoitetaan pääosin pitkäaikaisilla lainoilla, jotka maksetaan tuotannon tehostamisen ja laajentamisen tuomilla tuotoilla.

Helsingin Energian investointien rahoitusta voidaan helpottaa muullakin tavalla. Nythän kaupungin johto yrittää pakottaa energialaitoksen tekemään Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloiden uudistamisen sijasta noin 750 miljoonaa euroa kalliimman investoinnin, joka olisi kaiken lisäksi huonompi, vähentäisi päästöjä vähemmän ja uhkaisi Natura-aluetta. Toinen iso mahdollisuus helpottaa kaupungin rahoitustilannetta on luopua ainakin 200 miljoonaa maksavan Kruunuvuorenselän sillan rakentamisesta.

Energialaitos on esimerkki siitä, että kaupunki voi vahvistaa rahoitustaan kehittämällä työtä ja tuloja tuovaa toimintaa. Miksei Helsinki voisi kilpailuttamisen ja ulkoistamisen sijasta olla innovatiivinen myös uusilla alueilla? Kaupunki voisi perustaa oman liikelaitoksen asuntojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen. Näin voidaan luoda uusia työpaikkoja tilanteessa, jossa suuryhtiöt ja valtio vähentävät niitä. Samalla kaupunki voi myös hillitä vuokrien ja asuntojen hintojen kohtuutonta nousua. Raamin valmistelussa on syytä arvioida uudelleen myös tonttivuokrien kohtuuttomat korotukset.

Helsingillä voisi olla aktiivinen rooli myös työllisyyden hoitamisessa. Valitettavasti nyt on toisin. Kuntalehden (1/2012) mukaan Helsinki maksoi viime vuonna yli 17 miljoonaa euroa ns. sakkomaksua valtiolle siitä, että ei järjestänyt työtä yli 500 päivää työttömänä olleille. Työllisyyden hoitoon tarvitaan paljon aktiivisempi ote – erityisesti nyt, kun pankkien, hallitusten ja EU:n toimet uhkaavat ajaa talouden lamaan.

Lopuksi kysymys siitä, miten Helsingin Demokratiaryhmän esitykset osallistuvasta demokratiasta otetaan huomioon ensi vuoden budjetin raamissa. SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän mielestä ehdotukset osallistuvan budjetoinnin kokeilusta, alueellisista pilottihankkeista, aluefoorumeista, ns. demokratiatiloista, asukastaloista ja tilojen yhteiskäytöstä tulee huomioon sekä budjetin raamissa että varsinaisen budjettiesityksen valmisteluprosessin avaamisena asukkaiden osallistumiselle.