Kyselytunnilla apulaiskaupunginjohtajan vastaukseen työllisyydestä

Kyselytunnilla apulaiskaupunginjohtajan vastaukseen työllisyydestä

Apulaiskaupunginjohtajan seikkaperäisessä vastauksessa kyselyyni kerrottiin kaupungin toimista pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä. Näistä huolimatta Helsingin aktivointiaste on 20 suurimman kaupungin heikompia, alle neljännes. Kaupungin talouden seurantaraportin mukaan työllistettyjen määrä oli viime vuoden lopulla yli 400 pienempi kuin vuosi aiemmin. Tänään tarkistamieni Kelan tilastojen mukaan Helsinki maksoi tammikuussa 10 prosenttia enemmän sakkomaksua kuin vuosi sitten. Suunta on siis väärä.

Tampereella kaupunginvaltuusto saa kolme kertaa vuodessa laskelmat siitä, paljonko kaupunki maksaa kelalla ns. sakkomaksua. Tällainen laskelma olisi hyvä meillekin, esimerkiksi osana Helsingin talouden seurantaraportteja.

Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön tietojen mukaan valtion tämän vuoden palkkatukimäärärahat kolmannen sektorin työllistämistoimiin alkavat loppua ely-alueilta jo kuukauden kuluttua. Tämäkin korostaa kaupungin työllisyysmäärärahojen tarvetta.

Kuten apulaiskaupunginjohtajan vastauksessa kerrottiin, työllisyysrahoja on Helsingissä nyt enemmän kuin vuonna 2009. Mutta viime vuoteen verrattuna rahat ovat osapuilleen ennallaan.

Helsinki on Suomen suurin työnantaja. Helsingillä on myös rahaa työllistämiseen, kuten viime vuodelta kaupungille liikelaitokset mukaan lukien kertynyt 300 miljoonan ylijäämä osoittaa. Näistä syistä Helsingillä on myös suuri vastuu työllistämisessä.

Oleellista on ensinnäkin luoda kaupungin tehtäviin lisää työpaikkoja, joihin voidaan työllistää.  Ja toiseksi on syytä luopua muutama vuosi sitten omaksutusta linjasta, jonka mukaan kaupunki ei enää tue kaupungille työllistettyjen vaikeasti työllistyvien edelleen työllistämistä kolmannelle sektorille.