Sosiaali- ja terveystoimen organisaatio uuteen valmisteluun

Sosiaali- ja terveystoimen suurin ongelmia on määrärahojen alibudjetoiminen ja työntekijöiden riittämätön määrä. Palveluja ei ole mitoitettu asukkaiden tarpeiden mukaan, esimerkiksi päivähoidossa puuttuu jatkuvasti satoja paikkoja ja vanhustenpalveluja on vähennetty vaikka niiden tarve kasvaa. Ongelmia on palvelujen jakautumisessa kaupungin eri osiin, yhteistyössä ei yksiköiden välillä, ehkäisevän toiminnan vähäisyydessä ja palvelujen tarvitsijoiden kokonaistilanteiden riittävässä huomioon ottamisessa.

Resursseja on yhtäältä liian vähän, mikä rasittaa sekä palvelujen käyttäjiä että niiden työntekijöitä. Esimerkiksi osaavan henkilöstön saaminen ja organisaatiomuutoksiin liittyvä palkkojen yhtenäistäminen edellyttävät lisää rahaa. Ja toisaalta resursseja hukataan, kun esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien terveyspalveluja järjestetään monesta eri paikasta tai kun esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät saavat apua yhteen ongelmaan, mutta jatkohoito ei onnistu. Oma lukunsa ovat palvelujen ulkoistamiseen, tietojärjestelmiin ja kohtuuttomiin sisäisiin vuokriin liittyvät ongelmat.

Nyt käsiteltävä esitys sosiaali- ja terveystoimen organisaation uudistamisesta ei tuo juurikaan vastauksia näihin ongelmiin. Tässä ehdotuksessa keskitytään hallinnollisiin laatikkoleikkeihin. Asukkaiden ja myös henkilöstön kuuleminen on jäänyt muodolliseksi ja ylhäältä annettujen mallien esittelyyn. Johtosäännön muutoksella keskitetään päätösvalta suppealle johtoryhmälle. Kolmen hallinnollisten yksikön rooli organisaatiossa kasvaa.

Palvelujen osalta tässä uhkaa käydä samaan tapaan kuin hallituksen ajamassa kuntauudistuksessa. Kritiikitön usko suuruuden ekonomiaan peittää alleen asukkaiden tarpeista lähtevät palvelujen kehittämistarpeet. Sosiaalityö on jäämässä monelta osin terveydenhuollon jalkoihin. Monet nykyisin hyvin toimivat palvelukokonaisuudet pilkotaan. Näin on käymässä esimerkiksi päihdepalvelujen kohdalla ja jaettaessa sosiaali- ja kriisipäivystys mielivaltaisesti kahtia.

Samalla kun tätä organisaation muutosta ajetaan läpi kovalla kiireellä, on erityisesti sosiaaliviraston johto tekemässä peruspalveluista yhä laajemmin markkinavetoisia. Esimerkiksi lastensuojelua ollaan kilpailuttamassa tavalla, joka uhkaa viedä uuteen huutolaisaikaan.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä esittää, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että esityksessä tarkastellaan myös eri vaihtoehtoja, selvitetään tarkemmin esitysten vaikutukset palvelujen saatavuuteen ja tehdään tarvittavat johtopäätökset riittävien resurssien turvaamiseksi. Samalla kuullaan laajasti asukkaita ja henkilöstöä.

Lisäksi SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä esittää seuraavat ponnet:
1.Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet turvata sosiaali- ja terveysviraston jatkovalmistelussa päihdepalvelujen erikoisosaamisen ja katkeamattoman palveluketjun toteutumisen kehittämällä päihdehuoltoa omana yksikkönä.
2.Kaupunginvaltuusto edellyttää, että sosiaali- ja terveysviraston jatkovalmistelussa selvitetään se, miten voidaan turvata sosiaali- ja kriisipäivystyksen päivystävän sosiaalityön ja kriisityön erityisosaaminen omana yksikkönä mukaan lukien poliisipiireissä tehtävä sosiaalityö ja tarpeelliset tukipalvelut.
3.Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää miten huolehditaan sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutoksen yhteydessä turvataan lähipalvelut niin, että lähipalvelujen saatavuus ei heikkene nykyisillä asuinalueilla ja ne turvataan uusilla alueilla.