Miksi kaupunki maksaa ylihintaa Östersundomin maista?

Kun Östersundomin alue liitettiin Helsinkiin, kerrottiin, että kaupunki ei aio käyttää lunastusoikeutta vaan hankkia sieltä maa-alueita ostamalla. Kysyin kuka ja millä perusteella on luvannut näin. En saanut selvää vastausta, ehkä kaupunginjohtaja voi sen kertoa.

Nyt valtuustolle esitetään, että Helsinki ostaa Krogellin säätiöltä 93,5 hehtaarin maa-alueen 14,5 miljoonan euron kauppahinnalla. Kyseessä on käytännössä raakamaan ostamisesta. Rakentamiseen soveltuvaa tästä alueesta on joidenkin kiinteistöalaa tuntevien mukaan kolmannes, joka tapauksessa alle puolet. Osa on vesijättömaata, osa Natura-aluetta.

Raakamaan hinta lienee noin kaksi euroa neliöltä. Sen mukaan laskettuna kiinteistön hinta olisi alle kaksi miljoonaa euroa.

Miksi kaupunki maksaa Krogellin säätiölle 14,5 miljoonaa siitä, että se ryhtyy kaavoittamaan aluetta, jonka kaupunki voi lain mukaan lunastaa itselleen? Lunastushinta olisi korkeampi kuin raakamaan hinta, mutta sekin johtuu paljolti siitä, että kaupunki on muilla maakaupoillaan osallistunut maan hinnan nostamiseen. Lunastusmenettelyllä maa-alue saataisiin kuitenkin todennäköisesti halvemmalla ja sillä hillittäisiin myös jatkossa tätä maan ansiotonta arvonnousua.

Nyt esitetyn kiinteistökaupan voisi ehkä jotenkin ymmärtää, jos siitä saisi kohtuullisen nopeasti paremman tuoton. Nykytilanteessa kaupunki taitaa kuitenkin olla ainoa mahdollinen ostaja. Alueelle tuskin rakennetaan pitkään aikaan mitään.

Esimerkiksi Sipoonrannasta on suurin osa yhä myymättä. Ja isompien rakennushankkeiden, kuten Keski-Pasilan ja Sörnäistenrannan rakentaminen näyttää kovin hitaalta, kun kalliiden asuntojen ja liiketilojen kauppa ei käy ja rakennusfirmojen on vaikea saada lainarahaa.

Esitän, että valtuusto hylkää ehdotuksen Krogellin säätiön kiinteistöjen ostamisen ja kehottaa kaupunginhallitusta selvittämään kunnan lunastusoikeuden käytön alueen maanhankinnassa.