Kaupungin liikelaitoksia ei ole pakko yhtiöittää kokonaan

Kuntalakiin EU-direktiivin soveltamiseksi lisätystä yhtiöittämisvelvollisuudesta on esitetty kovin yksipuolisia tulkintoja. Tässäkin kaupunginhallituksen vastauksessa valtuustoaloitteeseen viitataan vain satunnaisen ylikapasiteetin myyntiin ja tukipalvelujen tuottamiseen kaupungin tytäryhtiöille.

Vaikka laki on huono, on sen 2 pykälässä kuitenkin listattu seitsemän kohtaa, joissa kunnan ei katsota toimivan kilpailutilanteessa ja lisäksi 7 poikkeusta yhtiöittämisvelvollisuuteen.

Lain mukaan yhtiöittämisvelvollisuutta ei ole esimerkiksi silloin, jos kunta tuottaa omana toimintanaan palveluja kunnan asukkaille ja muille, joille kunnan on lain perusteella järjestettävä palveluja.

Yhtiöittämispakkoa ei ole myöskään silloin, kun toiminta perustuu lakiin perustuvaan monopoliasemaan tai muodostaa luonnollisen monopolin tai tuottaa välittömästi näihin liittyviä palveluja.

Näiden säädösten perusteella Helsingin Energian ei esimerkiksi tarvitse yhtiöittää kaukolämmön, kaukokylmän ja sähkön tuottamista helsinkiläisille. Energialaitos on jo nyt eriyttänyt toimintojaan, ja voisi hoitaa sähkön myynnin muille, kilpailuille markkinoille erillisen yhtiön kautta. 

Helsingin Sataman kohdalla liikevaihdosta suurin osa tulee ns. landlord-toiminnasta, joka on laissa tarkoitettuun luonnolliseen monopoliin perustuvaa. Sitä ei ole pakko yhtiöittää.

Oma lukunsa on Palmia, jonka liikevaihdosta vain noin 5 % tulee palveluista, joita se tarjoaa ns. avoimilla markkinoilla. Palmia voi vetäytyä näiltä markkinoilta. Samalla kaupunki voi itse laajentaa Palmian toimintaa luopumalla esimerkiksi koulujen ruokapalvelujen ja kiinteistöpalvelujen laajenevasta kilpailuttamisesta. Näin turvattaisiin myös Palmian mahdollisuuksia työllistää – toisin kuin yhtiöittämisessä, jossa kilpailtaisiin isojen kansainvälisten yritysten kanssa ennen muuta työvoimakustannuksilla, eli työntekijöiden ja työllisyyden kustannuksella.

Kaupungille on ilman muuta edullista säilyttää Energian, Sataman ja Palmian toiminta mahdollisimman suurelta osin liikelaitosmuodossa. Yhtiöthän joutuvat maksamaan 20 % yhteisöveroa valtiolle. Lisäksi yhtiöittäminen siirtää monet asiat asukkaiden ja valtuuston ulottumattomiin, liikesalaisuuksien piiriin.

(Kuvassa Helsingin Energian Hanasaaren voimala/ Kuva: Veikko Koivusalo)