Esitys Eläintarhan, Länsi-Pasilan ja Alppilan koulujen hallinnollisesta yhdistämisestä palautettava

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän mielestä lähtökohtana kouluverkon tarkastelussa pitäisi olla lasten etu, hyvä ja turvallinen oppimisympäristö sekä lähikoulujen merkitys myös asuinalueiden yhteisöllisyydelle. Tämä ehdotus Eläintarhan, Länsi-Pasilan ja Alppilan koulujen hallinnollisesta yhdistämisestä lähtee selvästi toisenlaisista tavoitteista. Tällä pyritään vähentämään koulutiloja.

Esityksessä on sivuutettu koulujen johtokuntien, oppilaskuntien ja alueen asukkaiden tärkeänä pitämä lähikouluperiaate ja oppilaiden turvallinen, yhtenäinen koulupolku.  Tuntuu suorastaan käsittämättömältä, että peruskoulun ala-asteen oppilaiden pitäisi kulkea läpi Pasilan keskustassa alkavan rakennustyömaan Länsi-Pasilasta Eläintarhan koululle. Tai että peruskoululaisten pitäisi siirtyä kesken koulupäivän toiseen kouluun esimerkiksi Kallioon suorittamaan osan tunneista.

Alueen koulut ja opettajat tekevät jo nyt yhteistyötä. Siihen tämä esitys tuo lisää lähinnä byrokratiaa ja koulupäivien pirstaleisuutta. Koulutilojen yhteiskäytön mahdollisuuksia ei opetusviraston mukaan ole kouluverkon osalta tähän mennessä selvitetty kuin varhaiskasvatusviraston kanssa.

Esitys perustuu hyvin lyhyeen aikaperspektiiviin. Kuitenkin jo nyt tiedetään, että alueelle rakennetaan koko ajan lisää ja väestömäärän kasvu kiihtyy 2020-luvun lopulta alkaen.

Näyttää siltä, että tämän esityksen varsinainen peruste löytyy ihan muualta kuin lasten ja koulujen tarpeista. Tämä varsinainen peruste on kaupunginhallituksen ryhmien sopima budjettiraami, joka edellyttää myös opetusvirastolta tilojen ja tilakustannusten vähentämistä. Kun vanhojen koulujen peruskorjaaminen ja uusien rakentaminen nostavat opetusviraston tilakustannuksia, edellyttää raamissa pysyminen joistain tiloista luopumista.

Meille ei ole kuitenkaan esitetty mitään kokonaistaloudellista laskelmaa siitä, että opetusviraston luopuminen joistain tiloista tarkoittaisi kaupungin koko taloudessa säästöä. Opetusvirasto vain siirtää omia kuluja toisaalle. 

Lasten koulutuksesta ja hyvinvoinnista säästäminen on virheellistä ja lyhytnäköistä. Eikä sille ole myöskään kaupungin talouden kannalta perusteita. Kiinteistövirasto tekee voittoa 150 miljoonaa euroa vuodessa ja koko kaupungin yhteenlaskettu tulos oli viime vuodelta 195 miljoonaa ylijäämää.

Esitän, että valtuusto päättää palauttaa ehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi niin, että turvataan lähikoulujen säilyminen ja lasten turvallinen, yhtenäinen koulupolku.

(Palautusesitystä ei kannatettu, joten se raukesi.)