Arviokertomuksen johdosta tehdyistä toimenpiteistä

Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota muun muassa vanhusten ja vammaisten palvelujen riittämättömyyteen. Tämä koskee muun muassa laitoshoidon vähentämistavoitteita, omaishoitajien tukipalveluja ja vammaisten avustajapalveluja.

Vanhusten hoidon asiantuntija Sirkka-Liisa Kivelä on arvioinut, että 5 – 6 prosenttia kotona asuvista vanhuksista on jo nyt sellaisia, jotka eivät selviydy enää omaistenkaan avulla vaan tarvitsevat ympärivuorokautista laitoshoitoa. Se tarkoittaa Helsingissä noin 3 000 ikäihmistä.  Tätä taustaa vasten päätökset vähentää entisestään laitoshoidon paikkoja ovat suorastaan heitteille jättämistä.

Vanhuspalvelulain mukaan valtuuston hyväksyttäväksi olisi pitänyt tuoda suunnitelma ikääntyneen väestön palvelujen kehittämisestä ja niiden riittävien voimavarojen turvaamisesta. Kun kysyin asiasta vs. apulaiskaupunginjohtajalta, hän ilmoitti, ettei suunnitelmaa aiota tuoda valtuustoon, koska vanhuspalvelut sisältyvät valtuuston strategiaohjelmaan. Valtuustostrategia ei ole kuitenkaan laissa tarkoitettu konkreettinen suunnitelma, joka olisi valmisteltu yhdessä vanhusneuvoston kanssa ja osoittaisi myös palveluihin tarvittavat voimavarat. Valtuuston hyväksymää suunnitelmaa ei voi korvata myöskään sote-viraston valmistelemalla ikäohjelmalla.

Tarkastuslautakunnan kritiikki kohdistui myös siihen, että terveyserojen kaventamisessa ei ole asetettu täsmällisiä tavoitteita ja seurantamittareita. Sote-virasto on vastannut tähän lupaamalla täsmentää tavoitteita. Käytännössä se on kuitenkin sivuuttanut terveyserojen vähentämisen tavoitteet esimerkiksi suunnitelmassa lähiterveysasemien lopettamisesta.

Työllistäminen, kuntouttava työtoiminta ja työllistämisen jatkopolut on kolmas asia, joka on syytä nostaa esille arviokertomuksen johdosta suoritetuista toimista.  Tähänkin annetut vastaukset jäävät ylimalkaisiksi ja kiertävät todellisten ongelmien tunnustamista. Vaikka valtuusto on asettanut tavoitteeksi vähentää pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvia ns. sakkomaksuja työmarkkinatuen kuntaosuutena, ovat sakkomaksut Kelalle päinvastoin paisumassa. Uusimman ennusteen mukaan ensi vuonna ne voivat olla jo 50 miljoonaa. Pelkästään vastauksessa kerrottu hallintokuntien työnjaon selvittely ei todellakaan riitä. Tarvitaan lisää rahaa ja tekoja työpaikkojen ja työllistämisen jatkopolkujen luomiseksi.

Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota myös kilpailuttamisen ongelmiin palveluhankinnoista.  Tällaisia ongelmia on ollut esimerkiksi vanhusten ja vammaisten kodinmuutostöiden kilpailuttamisessa. Yksi ja sama henkilö on hoitanut sekä kilpailuttamisen valmistelua, laskujen hyväksymistä että valvontaa. Eduskunnan oikeusasiamies, joka antoi jo muutama vuosi sitten kaupungille moitteita asiassa, joutuu nyt selvittelemään samaa asiaa uudelleen.