Ryhmäpuheenvuoro valtuuston ns. puoliväliseminaarissa

Ryhmäpuheenvuoro valtuuston ns. puoliväliseminaarissa

– Hyvinkää 30.1.2015

Onko  Helsinki osa ongelmaa vai sen ratkaisua?

Jatketaanko leikkaamista – vai luodaanko uutta työtä, joka tuo myös tuloja? Helsingissä on resursseja ja mahdollisuuksia vaikuttaa, ei vain sopeutua.

• Hyvinvointipalvelujen tuottavuus ei ole sama kuin karsia menokehitystä 1 %:lla. Olennaisempaa arvioida vaikuttavuutta.
• Peruspalvelujen alibudjetoinnin lopettaminen on täysin mahdollista: Helenin voitot, tuottavien investointien rahoitus pitkäaikaisin lainoin, maksuvalmiutta varten ei tarvita 700 – 800 miljoonaa, ei ylimitoitettuja kasvutavoitteita myöskään yleiskaavan valmistelussa.
• Helen investoinneista tuotava valtuustoon vaihtoehdot:

  – Vuosaari C:  kalliimpaa, Natura-ongelmat, Sataman tarpeet, polttoaineena Helen aikoo käyttää yhä osaksi kivihiiltä.

  – Hanasaari ja Salmisaari: nämä voidaan uusia monipolttoainevoimaloiksi, halvempi vaihtoehto, ongelmana Kruunuselän silta (ei siltaa tai matalammat kuljetukset).

  – Lisäksi uudet energiat: biohiili, biokaasu, tuuli, aurinko…

Kaupungilla on enemmän saatavia ja varoja kuin velkoja
– Tästä mm. valtuustoryhmien saama Pro kuntapalvelut –verkoston selvitys

Helsingistä työllistämisen kaupunki

Helsinki korostaa nyt yritysmyönteisyyttä ja menokuria – entä työntekijät, työttömät?

• Haasteena on torjua työttömyys, erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömyys. 

  Vrt. Helsingin sakkomaksut työmarkkinatukiosuutena Kelalle nousevat tänä vuonna jo yli 50 miljoonaan euroon.

• Kaupungin palvelut nopeimpia tapoja työllistää: mielekästä työtä normaalein työehdoin.
• Palkkatukityöllistäminen: Työmarkkinatuen päälle vähän = tes-minimipalkka. Toisaalta säästöjä mm. toimeentulotuessa, sote-menoissa jne.
• Huolenpito kaupungin työntekijöistä: tarpeeksi vakansseja, kunnon palkka, vaikutusmahdollisuudet

Sosiaalisen vastuun kaupunki

”Hyvinvointipolitiikassa nyt liikaa rahaa korjaamisessa, sosiaalisessa kulutuksessa, ansiotyöstä vapauttamisessa ja rahastoissa maailmalla. Liian vähän on rahaa perustoimeentuloturvassa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa, sosiaalisissa investoinneissa.” (Emeritusprofessori Jorma Sipilä tämän seminaarin avauksessa)

• Hyvinvointierojen vähentäminen nostettava läpäisevästi koko kaupungin ja kaikkien hallintokuntien kärkitavoitteisiin.
• Peruspalveluihin panostettava lisää resursseja. Se säästää kalliimpia korjaavia toimia. 
• Stadin ikäohjelman luonnoksesta kuulla asukkaita ja tuoda valtuuston päätettäväksi (kuten vanhuspalvelulaki edellyttää).
• Asukastalot esimerkki alueellisesta yhteisöllisestä sosiaalityöstä, työllistämisestä ja monialaisesta matalan kynnyksen palvelusta. Sote-viraston 10 asukastalon jatkaminen kaupungin toimintana.
• Myös globaali vastuu: pakolaiset, veroparatiisit, aikapankki…

Asukaslähtöiset palveluverkot

Strategiaohjelman mukaan palveluja kehitetään asukkaiden tarpeista lähtien ja asukkaita kuullen. Onko näin? Palveluverkkojen suunnittelua hallitsevat nyt mekaaniset tilojen vähentämis- ja keskittämistavoitteet.

• Sote-palveluverkon keskittämissuunnitelma ei ole realistinen (vrt. vaikeudet löytää eteläisen alueen jättikeskukselle tilaa). Syytä palata kehittämään nykyisen terveysasema-, neuvola, sosiaaliasema- ja palvelukeskusverkon pohjalta.
• Vähintään 500 oppilaan koulujen koolle ei ole kunnon pedagogisia, sosiaalisia eikä taloudellisia perusteita. Kouluverkon tarkastelu syytä jatkossa tehdä kerran valtuustokaudessa, kokonaisuutena.
• Lähikirjastojen resurssien turvaaminen keskustakirjaston valmistuessa edellyttää tasokorotusta kirjastorahoihin.
• Nuorisotoimi mukaan keskustakirjastoon, nuorisotaloverkon täydentäminen uusia alueita rakennettaessa.

Sote-malli uusiksi

Sote-järjestämislaki ei ole realistisella pohjalla.  Sote-lain toteuttamisesta ja vaikutuksista ei näytä olevaan kenelläkään selvyyttä.

– Sote-rahoitusmalli = leikkaa helsinkiläisten sote-palveluja, jopa 140 miljoonalla eurolla.  Lähipalvelujen käsite hävitetty.

– Sotessa jätetty pois rakennemuutosten irtisanomissuoja. Voi johtaa joukkoirtisanomisiin myös Helsingissä.

– Miten käy Helsingin ja sh-piirien sote-kiinteistöjen?

– Hajottaa sote-palvelujen yhteyden muihin palveluihin ja vie suuren osan keinoista edistää terveyttä ja hyvinvointia.

– Päätösvalta siirtyy henkilöille, joita ei valita vaaleilla.

• Syytä puolustaa helsinkiläisten etuja, vaikuttaa ja valmistautua siihen, että laki ei tällaisena toteudu:     järjestämislakiesityksen perustuslainvastaisuus  (demokratia, rahoitus ym)

”Demokratia ja osallisuus vahvistuvat”
(Jussi Pajunen tässä seminaarissa 29.1.)

Avoimuus, vuorovaikutus, kyselyt, osallistuminen – mutta myös vallan ja resurssien uudelleenjakoa.

• Helsingissä hyviä kokemuksia demokratiapiloteista. Niiden pohjalta voidaan luoda uusia rakenteita osallistuvalle demokratialle. Selvittää Rovaniemen aluelautakuntamalli, jossa osa kunnan palveluista delegoitu asukkaiden valitsemien aluelautakuntien päätösvaltaan.
• Osallistuva budjetointi: esim. nuorisotalot, kirjasto ja asukastalot. Nuorten Ruudin osallistuminen nuoria koskevien päätösten valmisteluun velvoitteena virastoille.
• Avoin data palvelee nyt parhaiten yrityksiä, joilla resursseja ja osaamista. Myös asukkaille tarjottava resursseja ja tukea käyttää avointa dataa (esim. keskustakirjastoon).
• Seuraavan strategiaohjelman valmistelun aloittaminen asukasfoorumeilla. (Vrt. asukasaloitteet tälle seminaarille)

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän keskustelussa oli esillä myös muita kysymyksiä sosiaali- ja terveyspalveluista, asumisesta ja kaavoituksesta, kaupungin omistajapolitiikasta jne. Ryhmä käsitteli myös useita asukas- ja kansalaisjärjestöjen esityksiä ja on valmis hakemaan keinoja niiden edistämiseksi.

Valtuuston strategiaseminaarin aineistot.