Helsingin johtamisjärjestelmän uudistaminen laitettava uuteen valmisteluun

Helsingin johtamisjärjestelmän uudistaminen laitettava uuteen valmisteluun

Tervehdys valtuustoryhmien vetäjät

Kaupunginjohtajan esitys Helsingin johtamisjärjestelmän uudistamisesta ei näytä vastaavan valtuuston eikä myöskään asukkaiden esittämiä tavoitteita. Koska SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmällä ei ole mahdollisuutta osallistua esityksen valmisteluun, esitän näin sähköpostilla ryhmämme kannan asiaan.

Ehdotamme ensinnäkin, että kaupunginjohtajan esitystä ei oteta asian jatkovalmistelun pohjaksi (koska siitä ei viilaamalla kunnollista saa); toiseksi että otetaan vuoden aikalisä jotta tiedetään millainen on se ”uusi kunta” joka sote-uudistuksen ja eräiden muiden muutosten jälkeen muodostuu; kolmanneksi, että muodostetaan valmisteluryhmä, jossa ovat edustettuna kaikki valtuustoryhmät; sekä neljänneksi ehdotamme, että asiasta käydään valtuustossa lähetekeskustelu esimerkiksi heti ensi vuoden alussa.

Kaupunginjohtajan esitys kaupunginhallituksen johtamisen jaostolle keskittäisi valtaa entisestään kaupunginjohtajalle ja toimialajohtajille. Samalla se johtaisi lautakuntien osalta niin isoihin kokonaisuuksiin, että lautakuntien jäsenten olisi usein mahdoton seurata ja hallita sitä, jolloin poliittisen ohjauksen sijasta vahvistuisi tätäkin kautta johtavien virkamiesten rooli. Virastojen ja lautakuntien/johtokuntien näin laaja yhdistäminen tuottaisi kokonaisuudet, jotka ovat lähinnä hallinnollisteknisiä eivätkä perustu varsinaisen palvelutoiminnan sisällölliseen ja toiminnalliseen yhteyteen.

Kaupunginjohtajan esitys ei vahvista valtuuston roolia kaupungin johtamisessa. Päinvastoin. Kun valtuuston valitsemien lautakuntien ja johtokuntien määrä radikaalisti vähenee, poliittinen ja sisällöllinen ohjaus heikkenee ja vähenee. Kaupunginhallitukseen muodostuisi viidestä palkatusta jäsenestä sisäpiiri, ylempi kamari, joka ei edusta kaikkia valtuustoryhmiä eikä käytännössä kykene myöskään paneutumaan kunnolla kaikkien toimialojen toimintaan ja uusien ”superlautakuntien” vastuulla olevaan asioiden valtavaan paljouteen. 

Esityksen valmistelijoiden suhtautumista ja tärkeysjärjestyksiä kuvastaa se, että asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä ei ole vieläkään valmisteltu mitään konkreettista esitystä. Esimerkiksi Rovaniemen aluelautakuntien ja Helsingin kirjasto- ja nuorisotoimen osallistuvan budjetoinnin kokemuksista löytyy koko johtamisjärjestelmän kannalta tärkeitä uusia mahdollisuuksia. Erikoista on meistä sekin, että johtamisjärjestelmän uudistamisessa ei ole pantu lainkaan painoa henkilöstön osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien edistämiselle.

Terveisin
Yrjö Hakanen
SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä