Ryhmäpuheenvuoro talousarvioesityksestä 2016

Miksi Helsinki leikkaa palveluista, vaikka tekee voittoa?

– 25.11.2015 Ryhmäpuheenvuoro talousarvioesityksestä 2016

Tämä talousarvioesitys perustuu siihen, että kaupunki tekee voittoa, mutta leikkaa palveluja. Onko tässä järkeä? Ei pitäisi olla, kunnan tarkoitushan ei ole pääomien kasaaminen vaan huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista ja perusoikeuksista.

Helsingissä tarvitaan lisää palveluja, työpaikkoja ja asuntoja, kun asukasmäärä kasvaa vuodessa lähes 10 000. Haasteena ovat myös velvoitteet työllistämisessä, nuorisotakuussa, ikäohjelmassa, pakolaisten auttamisessa ja asunnottomuuden vähentämisessä.

Helsingillä on varaa huolehtia näistä tehtävistä. Budjettiehdotuksen mukaan kaupungin ydintehtävillä tehdään ensi vuonna voittoa 60 miljoonaa euroa ja lähivuosina jopa kaksin verroin enemmän. Tämä päälle tulevat Helenin ja muiden yhtiöiden voitot, yhteensä toista sataa miljoonaa. Lainasaatavia on edelleen enemmän kuin velkoja. Kaupungin pankkitileillä makaa yli 800 miljoonaa euroa. Helsinki muistuttaa saitaa Roope Ankkaa, joka istuu valtavan rahakasan päällä.

Kaupungin omista palveluista leikataan, mutta palvelujen ostoja lisätään

Kovimmin budjettilinja kohtelee taas kerran sosiaali- ja terveyspalveluja. Lautakunnan jo valmiiksi alakanttiin tekemästä ehdotuksesta on leikattu 60 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidossa leikataan 15 miljoonaa tämän vuoden tasosta. Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen on lasta kohti entistä vähemmän rahaa. Leikkuri vie vähästäkin kirjastoilta, kulttuuritoimelta, teattereilta ja liikunnalta.

Samaan aikaan kun kaupungin omia palveluja karsitaan, lisääntyvät palvelujen ostot. Niihin käytetään jo selvästi enemmän kuin kaupungin henkilöstön palkkoihin.

Mihin ovat unohtuneet vihreiden ja demareiden puheet julkisten menojen leikkaamisen vahingollisuudesta? Missä ovat arviot leikkauspolitiikan sosiaalisista vaikutuksista? Millaista tulevaisuutta rakennetaan heikentämällä julkisia palveluja, laiminlyömällä työllistämistä, leikkaamalla lapsilta? Tänään vietetään naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Suljemmeko silmät siltä rakenteelliselta väkivallalta, joka iskee erityisesti naisiin julkisten palvelujen leikkaamisena?
Palveluihin asukasta kohti entistä vähemmän

Nykyään budjetissa on virastojen osalta oikeastaan vain kaksi lukua: tulot ja menot. Yritin saada tarkempaa tietoa siitä, miten sosiaali- ja terveystoimen 2,5 miljardin euron budjetti sisältää. Virastopäällikkö vastasi: ”emme budjetoi bottom-up lähtien eri tarpeista ja asiakasryhmistä vaan top-down lähtien olemassa olevista budjettivaroista”. Voi kysyä, miten tämä vastaa lakisääteisiä velvoitteita järjestää palvelut ihmisten tarpeiden mukaan? Sote-viraston osalta tekstikirjauksissa esitetään taas laitoshoidon vähentämistä, vaikka kotona joutuu asumaan erittäin huonokuntoisia ikäihmisiä, joiden pitäisi saada arvokas vanhuus palveluasunnoissa. Ehdotukseen ei sisälly ikäohjelmaan tarvittavia lisäresursseja. Ei myöskään riittäviä voimavaroja uuden sosiaalihuoltolain edellyttämään ennaltaehkäisevään toimintaan ja lastensuojeluun. Palvelusetelien käyttöä laajentamalla lisätään eriarvoisuutta.

On hyvä, että Helsinki ei hyväksy Sipilän hallituksen ajamaa lasten päivähoito-oikeuden rajoittamista. Budjettiin esitetty varhaiskasvatuksen määrärahojen lisäys ei kuitenkaan vastaa edes päivähoito-ikäisten lasten määrän kasvua. Entistä useammat lapset halutaan ohjata yksityiseen päivähoitoon, jolle esitetäänkin lisää tukea.

Koulutuslupaukset ja puheet Helsingistä kulttuurikaupunkina eivät näy euroissa, päinvastoin. Opetuksen määrärahat on jäädytetty, vaikka peruskoulu-ikäisten lasten määrä kasvaa yli tuhannella. Samaan aikaan tarvittaisiin lisää resursseja uuden opetussuunnitelman käyttöönottoon, sähköisen opetuksen kehittämiseen, erityisopetukseen ja muun muassa koulupsykologien palveluihin. Vähillä varoilla ei vastata myöskään ammatillisen opetuksen parantamisen haasteisiin. Valtuuston päätökset lähikirjastojen resurssien turvaamisesta on sivuutettu.

Helsinki voisi tehdä paljon uusien työpaikkojen luomiseksi palveluihin, rakentamiseen, tietotekniikkaan ja muille aloille. Mutta näin ei tehdä. Tässä budjetissa maksetaan mieluummin yli 56 miljoonaa euroa sakkomaksuja työmarkkinatuen korotettuna kuntaosuutena, kuin lisätään työllisyyden hoidon määrärahoja. – Tätäkö on työn puolue SDP:n ja Perussuomalaisten työllisyyspolitiikka?

Mihin katosi punavihreä enemmistö? 

Eduskunnan oppositio on Helsingin valtuustossa enemmistönä. Mikä on sellaisen politiikan uskottavuus, joka sanoo eduskunnassa yhtä ja tekee täällä valtuustossa toista?

Se, että kaupunginjohtaja esitti vielä rajumpia leikkauksia, ei perustele sitä, että jätetään käyttämättä valtuuston punavihreän enemmistön ja Helsingin talouden ylijäämien tarjoama mahdollisuus lopettaa palvelujen alibudjetoiminen, parantaa työllisyyttä ja hyvinvointia.

Budjettineuvotteluja vetäneen Lasse Männistön työnantaja, Mehiläinen-konserni, voi olla tyytyväinen terveyspalvelujen ulkoistamisesta vastaavan johtajansa toimintaan. Mutta entä helsinkiläiset, jotka odottavat vaihtoehtoa julkisten palvelujen heikentämiselle ja yksityistämiselle?

Vaihtoehtobudjetti

Helsingissä voidaan ohjata lisää rahaa palveluihin, työllisyyteen ja henkilöstön palkkaukseen. Menolisäykset voidaan rahoittaa pienentämällä kaupungin ylijäämiä, mahdollisella Helen-yhtiön osingonjaolla ja korvaamalla noin 160 miljoonaa euroa maksava Sörnäisten autotunnelihanke  edullisemmalla raitiotieyhteydellä.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä esittää seuraavat vastaesitykset:

1. Hoiva- ja hoitotakuu
   Stadin ikäohjelman toteuttamiseen, muun muassa kotihoidon ja muiden palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseen, palveluasumiseen ja uuden sosiaalihuoltolain edellyttämään palvelujen järjestämiseen kiireettömässä tapauksessa viimeistään 90 päivän kuluessa, kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön lisäämiseen ja palvelujen turvaamiseen sekä suomen että ruotsin kielellä lisätään 7 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveyspalveluihin kullekin vuodelle 2016-2018.Terveyspalvelujen järjestämiseksi määräajassa ja sujuvien hoitoketjujen turvaamiseksi, terveyden eriarvoistumisen ehkäisemiseksi, lähipalveluperiaatteen toteuttamiseksi kaupungin omana toimintana perusterveydenhuollossa, päihde- ja mielenterveyspalveluihin pääsyn parantamiseksi lisätään 8 miljoonaa euroa kullekin vuodelle 2016-2018. Lisäksi HUS:lle lisää 2 miljoonaa.

   Palvelusetelien käyttöä ei laajenneta. Tilojen 1 % vähentämissuunnitelma perutaan. Vanhusten pitkäaikaishoidon paikkoja ei vähennetä.

   3 10 01 Sosiaali- ja terveyspalvelut

   1 465 391 000 €

   + 7 miljoonaa € hoivatakuuseen

   + 8 miljoonaa € hoitotakuuseen

   Menot yht. 1 480 391 000 €

   3 10 06 HUS

   Menot 519 229 000 €

   Lisätään 2 milj.€

   Yhteensä 521 229 000 €

2.      Lasten ja nuorten hyvinvointi

Lastensuojelulain edellyttämän lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseksi lapsiperheiden palveluihin ehkäisevän työn, kotipalvelun ja varhaisen tuen, harkinnanvaraisen toimeentulotuen sekä lastensuojelun sosiaalityön lisäämiseen uuden sosiaalihuoltolain velvoitteiden mukaisesti lisätään 7 miljoonaa euroa kullekin vuodelle 2016-2018.

1 04 02 Käyttövarat, Khn käytettäväksi
8 000 000 €
Lisätään 7 miljoonaa
Yhteensä 15 miljoonaa

3. Työllisyys

Nuorten oppisopimustoiminnan, Tulevaisuustiskin, Respan ja ohjaamon toimintaan sekä uuden sosiaalihuoltolain edellyttämään nuorten työllistämiseen lisätään 5 miljoonaa euroa.
Pitkään työttömänä olleiden työllistämiseen (myös kaupungin omiin tehtäviin ja hankkeisiin) ja jatkosijoittamiseen palkkatuella ja oppisopimustoiminnalla lisätään 5 miljoonaa euroa.

1 10 04 Työllisyyspolitiikka
Menot 33 609 000 €
Lisätään 10 miljoonaa euroa
Yhteensä 43 609 000 €

4. Opetus

Perusopetuksen oppilasmäärän kasvun, uuden opetussuunnitelman käyttöönoton, sähköisen opetuksen ja uudenlaisten oppimisympäristöjen kehittämisen, erityisopetuksen, koulupsykologien ja muiden tukipalvelujen sekä pakolaisten ja maahanmuuttajien opetuksen (valmentava opetus, suomen/ruotsin kielen opetus) edellyttämään resurssien lisäämiseen 10 miljoonaa kullekin vuodelle 2016-2018. Lisäksi tietotekniikan hankintoihin 2 miljoonaa. Luovutaan siivous-, kiinteistö- ja ruokapalvelujen kilpailuttamisen laajentamisesta.

4 02 Opetusvirasto
Menot 685 096 000 €
Lisätään 10 milj.€
Yhteensä 695 096 000 €
4 02 02 Kaupungin tuottamat palvelut
Menot 599 043 000 €
Lisätään 2 milj.€ tieto- ja viestintätekniikan hankintapalveluihin
Yhteensä 601 043 000 €

5. Varhaiskasvatus

Kaupungin omien päiväkotipaikkojen ja lastentarhanopettajien lisäämiseen, päiväkotien käyttöasteen ja tilanormien lieventämiseen lisätään 2 miljoonaa euroa kullekin vuodelle 2016-2018

3 20 Varhaiskasvatusvirasto
Menot 385 006 000 €
Lisätään 3 milj.€
Yhteensä 387 006 000 €

6. Pakolaisten auttaminen ja maahanmuuttajien kotouttaminen

Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrän kasvun edellyttämään koulutukseen, työllistämiseen ja kulttuuritoimintaan sekä maahanmuuttajien kotouttamiseen (erityisesti suomi/ruotsi toisena kielenä ja alle 29-vuotiaiden nuorten ammatillinen koulutus) lisätään kullekin vuodelle 2016-2018 lisätään yhteensä 5,1 miljoonaa

1 14 03 Menovaraus, Khn käytettäväksi
10 000 0000
Lisätään 2 milj.€ pakolaisten ja maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseen
Menot yhteensä 14 000 000 €

4 02   Opetusvirasto
Lisätään 3 miljoonaa euroa kullekin vuodelle 2016-2018

4 02 13 Työllisyyden hoitaminen
Menot 310 000
Lisätään 100 000, suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus
Menot yhteensä 410 000

7. Kirjasto ja kulttuuri

Lähikirjastojen henkilön ja muiden resurssien turvaamiseen, kirjastoverkon laajentamiseen ja aineistohankintoihin lisätään 1 miljoona euroa kullekin vuodelle 2016-2018.

4 15 Kaupunginkirjasto
36 944 000 €
Lisätään 1 milj.€
yhteensä 37 944 000 €

Asukaslähtöiseen kaupunkikulttuuriin, Helsinki-mallin kehittämiseen, kansainväliseen kulttuurikeskus Caisan toimintaan ja taiteilijoiden avustuksiin lisätään 1 miljoona euroa kullekin vuodelle 2016-2018.

4 17 Kulttuuritoimi
Menot 43 410 000 €
lisätään 1 miljoona
Yhteensä 44 410 000 €

8. Liikunta

Liikuntatoimeen, erityisesti matalan kynnyksen lähiöliikuntaan ja liikuntapaikkojen kunnossapitoon, sekä maksuttoman liikuntakortin valmistelemiseen ikäihmisille lisää 1 miljoona.

4 41 Liikuntatoimi
Menot 80 146 000 €
Lisäys 1 nukj €
Yhteensä 81 146 000 €.

9. Tulot ja rahoitus

Menolisäykset rahoitetaan pienentämällä kaupungin talouden ylijäämää, mahdollisilla Helen Oy:n osinkotuloilla ja luopumalla investoinohjelmassa Sörnäistenrannan autotunnelista (jonka sijaan valmistellaan edullisempi raitioyhteys Kalasatamaan).

Lisäksi seuraavat ponnet:

1. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet turvata työväenopiston toiminnan jatkuminen Oulunkylä-talolla niiden määrärahojen puitteissa, joita budjetissa on varattu työväenopistolle ja kaupunginhallituksen käytettäväksi (mm. turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllisyyden edistämiseen).
2. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet ehkäistä HSL:n lippujen hintoihin esitettyjä suuria korotuksia ja kiirehtiä Raide-Jokeria.
3. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet kaupungin tonttien vuokrien korotusten kohtuullistamiseen koskien kaikkia uusien vuokranmääritysperusteiden pohjalta tehtyjä ja tulevia korotuksia.
4. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet parantaa kaupungin työntekijöiden palkkojen, erityisesti matalien palkkojen korottamiseen.

(Kuva hel.fi)