Suurmoskeija ja kaupungin rooli

Suurmoskeija ja kaupungin rooli

Kommunistisen puolueen ja Helsinki-listojen ryhmässä lähdemme siitä, että kaupungin tulee suhtautua kaikkiin asukkaisiin yhdenvertaisesti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kaupunki ei syrji eikä suosi mitään uskontokuntaa, eikä myöskään uskonnottomia.

Mielestämme ei ole kaupunginvaltuuston asia ratkaista, tarvitseeko jokin uskonnollinen yhteisö kirkon tai moskeijan. Kaupungille ei kuulu myöskään tällaisen toiminnan rahoittaminen. Samaan tapaan kuin valtio ja kirkko on syytä erottaa toisistaan, on myös kaupunki ja uskonnolliset yhteisöt syytä pitää erillään. Tässä suhteessa tasavertaisuus tarkoittaa kyllä muutosta myös suhteessa nykyisiin ns. valtiokirkkoihin.

Kun Helsingissä asuu entistä enemmän muslimeita, on luonnollista, että on noussut esille myös varsinaisen moskeijarakennuksen tarve. Se on osa monimuotoista Helsinkiä ja yhdenvertainen oikeus muslimeille, siinä missä muillekin.

Tällaisen hankkeen, kuten muidenkin kaavoitus- ja rakennushankkeiden kohdalla on tietysti syytä edellyttää selvyyttä ja avoimuutta hankkeen rahoituksesta. Tässäkin pitää olla samat säännöt kaikille. Viranomaisten asia on varmistaa, ettei rahoitukseen liity kyseenalaisia kytköksiä. Ja jos kaupunki osoittaa tontin moskeijalle tai muulle kirkolle, siitä pitää periä vuokraa normaaliin tapaan.

Samalla kaupungin on syytä välttää yhden moskeijan asettamista etusijalle suhteessa muihin muslimiryhmiin. Ei pidä myöskään unohtaa sitä, että täällä asuu paljon maahanmuuttajia, ja tietysti muitakin helsinkiläisiä, joiden kulttuuriin ei kuulu uskonnollinen sitoutuminen. Moni pakolaisista on joutunut kärsimään ääri-islamilaisten ryhmien vainoa ja väkivaltaa.  Monessa tapauksessa näiden konfliktien taustalla vaikuttavat myös öljy-yhtiöiden ja suurvaltojen intressit, joita on verhottu ”kulttuurien konfliktiksi” ja pyritty oikeuttamaan myös kulttuurisella rasismilla.