Nuorten aloitteet ja osallistuminen

Nuorten aloitteet ja osallistuminen

Kiitos nuorille aloitteista. Kiitos myös kaupunginhallitukselle positiivisesta vastauksesta Nuorten Ruudin ydinryhmän ehdotuksiin aloitejärjestelmän kehittämisestä. Nuorten osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien parantamisessa on kuitenkin vielä paljon tehtävää.

Osallistuin viime viikolla nuorten vaikuttamisjärjestelmään kuuluvaan Ruudin Päättäjämiittiin. Suoraan sanottuna tilanne oli hävettävä. Esimerkiksi siinä teemaryhmässä, jossa itse olin mukana, ei ollut ketään muuta valtuutettua tai lautakuntien jäsentä.

Nuorten aloitteiden osalta on syytä pohtia, miten niihin vastataan silloin kun viraston budjetissa ei ole määrärahoja ehdotuksen toteuttamiseen. Riittääkö vastaukseksi ilmoitus, että ei ole rahaa? Vai pitäisikö aloite välittää lautakunnalle osaksi seuraavan budjetin valmisteluja. Ehkä muutenkin kannattaa pohtia sitä, milloin aloitteeseen riittää virkamiehen vastaus ja missä tapauksissa aloite on syytä käsitellä lautakunnassa?

Parantamista on myös siinä, miten eri virastot ja lautakunnat kuulevat nuoria heitä koskevassa päätöksenteossa. Nuorisolaki velvoittaa tähän, mutta käytännössä nuorten kuuleminen näyttää olevan pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Asiasta on puhuttu monta kertaa esimerkiksi Nuorten RuutiExpossa ja siihen on luvattu korjausta. Kysynkin kaupunginjohtajalta, onko virastoille annettu ohjeet nuorten kuulemisesta kun valmistellaan heitä koskevia päätöksiä ja miten tätä ohjeistetaan?

Osallistuva budjetointi on eräs tapa, jolla nuoret voivat tehdä aloitteita, osallistua ja vaikuttaa. Nuorisotoimen lisäksi osallistuvaa budjetointia on alettu kehitellä Maunula-talon toiminnan suunnittelussa. Tässä yhteydessä on noussut esille kysymys siitä, koskeeko osallistuva budjetointi vain osaa toiminnasta tai vain taloon tulevien hallintokuntien – kirjaston, työväenopiston ja nuorisotalon – yhteistä? Vai ylitetäänkö hallintokuntien rajat ja avataan koko budjetti niin, että osallistuvalla budjetoinnilla ohjataan koko talon toimintaa – tietysti kunkin hallintokunnan velvoitteet huomioon ottaen?

Kyse on myös siitä, ollaanko valmiita todelliseen päätösvallan jakamiseen ja yhteiseen päättämiseen nuorten ja muiden asukkaiden kanssa vai onko virkamiehillä veto-oikeus siihen, mitkä esitykset saa ottaa käsittelyyn. Itse pidän keskeisenä sitä, että osallistuminen tuo todellista päätösvaltaa ja resursseja, niiden myötä myös osallisuutta ja vastuuta. Näin kehittää asukaskeskeistä, itsehallinnollista ja yhteisöllistä kaupunkia.