Puheenvuoroja

Näin katosi eduskunnasta
vasemmisto

– Tiedonantajassa 5.4.2002
 
Hallituspuolueet ovat sopineet julkisten menojen
leikkaamisen ja yksityistämisen jatkamisesta myös vaalien jälkeen. Valtioneuvoston vuosille 2003-2006 päättämien budjetin
määrärahakehykset merkitsevät reaalista supistusta mm. kuntien palveluihin,
työllistämiseen, sosiaaliturvaan ja ympäristönsuojeluun käytettäviin varoihin.
Sen sijaan asemäärärahoihin on sovittu roimat tasokorotukset.

Suurin osa istuvista kansanedustajista lupasi vielä viime
vaalien alla toimia työllisyyden ja hyvinvointivaltion puolesta. Mutta kun
eduskunta päätti tämän vuoden valtion budjetista, yksikään vasemmiston ja
vihreiden kansanedustaja ei seissyt lupaustensa takana. Koko seuraavalle
vaalikaudelle sovittu budjettilinja osoittaa, että kaikkien hallituspuolueiden
ehdokkaat keräävät tulevissakin vaaleissa ääniä vain nykylinjan jatkamiselle ja
kiristämiselle.

Eduskunnassa ei ole enää vasemmistolaista vaihtoehtoa.
Työväenliikkeen vuosikymmenten kamppailulla saavutettujen oikeuksien
murentamisen puolesta ovat äänestäneet myös ne Vasemmistoliiton ja SDP:n
kansanedustajat, jotka vaalikentillä esiintyvät kriittisesti. Tästä kertovat
vastaansanomattomasti eduskunnan äänestyskartat mm. budjettia, verotusta, EU:n
Nizzan sopimusta ja asevarustelua koskevista äänestyksistä. (Http://www.eduskunta.fi)

Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen

Hallituspuolueet ovat ajaneet kuntien talouden kriisiin.
Äänin 129-57 leikattiin tämän vuoden budjetissa puolet kuntien valtionosuuksien
inflaatiotarkistuksista. Näin vietiin kunnilta yli 70 miljoonaa euroa. Samoin
numeroin eduskunta leikkasi kuntien harkinnanvaraisia avustuksia, vaikka yhä
useammat kunnat ovat vaikeuksissa kun kuntien valtionosuuksista ja muusta
rahoituksesta on viety 90-luvulla yli 5 miljardia euroa.

Näiden ratkaisujen puolesta äänestivät kokoomuksen rinnalla
kaikki SDP:n, Vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajat. Hallituspuolueet
sopivat budjettikehyksissä tämän linjan jatkamisesta mm. leikkaamalla myös ensi
vuonna puolet  valtionosuuksien
indeksitarkistuksista. Tässä Vasemmistoliiton kuntaministerin
”saavutukset”.

Työllistämistä vähennetään

Eduskunta päätti tämän vuoden budjetissa supistaa valtion
työvoimapoliittisten toimien avulla työllistettävien määrää. Kun valtion ja
kuntien työvoimapoliittisten toimien piirissä oli viime vuoden aikana
keskimäärin 93 500 työtöntä, vähennetään määrä tänä vuonna 88 800:aan vaikka
erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt.

Samalla eduskunta päätti leikata palkkaperusteisia
työllistämistukia kunnille 102 miljoonasta eurosta 88 miljoonaan. Lisäksi
supistettiin kuntien muita työllistämismäärärahoja.

Yksikään kansanedustaja ei ehdottanut lisäystä hallituksen
työttömyysturvaa koskeviin budjettiesityksiin.

Kansaneläkkeen pohjaosa pois

Kansaneläkkeen pohjaosan lakkauttamisesta päätettiin
eduskunnassa hallituspuolueiden äänin 114-69. Hallitus valmistelee ns. Puron
työryhmän esitysten pohjalta uusia heikennyksiä eläkkeisiin. Tarkoitus on
nostaa eläkeikää, ulottaa ns. taitettu indeksi kaikkiin eläkkeisiin, lopettaa
työttömyyseläke, heikentää eläkkeen suuruuteen vaikuttavan työtulon
laskentatapaa ja vaikeuttaa varhaiseläkkeelle pääsyä.

Lapsilisät ja opintoraha jäihin

Eduskunta päätti äänin 127-60 leikata budjetista lapsilisien
indeksikorotukset. Leikkaamisen puolesta äänestivät kaikki hallituspuolueiden
kansanedustajat. He päättivät myös yksimielisesti vähentää opintorahaan ja asumislisään
varattavia varoja. Aikuisopintorahavaroja supistettiin jopa 40 prosenttia.

Asumistukea leikattiin

Yleiseen asumistukeen varattuja määrärahoja eduskunta
vähensi niinikään yksimielisesti. Kun rahaa oli vuonna 2000 vielä 454 miljoonaa
euroa ja viime vuonna 422 miljoonaa, niin tämän vuoden budjetissa on enää 415
miljoonaa euroa.

Arava-lainojen korot hallitus on päättänyt pitää selvästi
korkeampina kuin ns. vapailla markkinoilla. Sosiaalista asuntotuotantoa ajetaan
alas, vaikka asuntoministerinä on Vasemmistoliiton puheenjohtaja.

Maatalouden tuki vähenee

Maatalouden ja puutarhatalouden kansallista tukea eduskunta
päätti hallituspuolueiden äänin vähentää. Se on tänä vuonna 588,5 miljoonaa
euroa, kun vuonna 2000 tuki oli 593,4 miljoonaa.

Ympäristönsuojeluun vähemmän

Vaikka hallituksessa on vihreä ympäristöministeri, ovat
ympäristönsuojelun määrärahat vähentyneet reaalisesti koko hallituskauden ajan.
Muut kuin hallintomenot eli varsinaiset ympäristönsuojeluvarat ovat vähentyneet
vuodesta 1998 jo yli 27 %.
 

Kehitysyhteistyön tavoitteet hylätty

Hallituspuolueiden kansanedustajat päättivät tämän vuoden
budjetissa äänin 127-37 jatkaa linjaa, jolla Suomi käyttää kehitysyhteistyöhön
vain vähän yli 0,3 % bruttokansantuotteesta. Budjettikehyksen tavoitekin on
vain 0,348 %, vaikka YK:n velvoite on 0.7 %.

Verohelpotukset rikkaille

Eduskunta hyväksyi täysin yksimielisesti tämän vuoden
verotaulukot, joissa suurimmat veronkevennykset annettiin suurituloisille. 70
000 euron palkkatuloilla saa 636 euron veronkevennyksen. Sen sijaan
pienituloisimpien veroasteikkoa ei kevennetty lainkaan vaan sitä kiristettiin
välillisellä verotuksella. Lisäksi eduskunta päätti pitää osinkotulot
saajalleen edelleen verovapaina.

Budjettikehyksissä hallitus esittää korotusta raskaimmin
työttömiin ja pienituloisiin kohdistuvaan sairausvakuutusmaksuun.

Tuki valtionyhtiöiden yksityistämiselle

Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan yhteydessä
eduskunta vahvisti yksimielisesti 
hallituksen vuonna 1999 tekemän periaatepäätöksen valtionyhtiöiden
yksityistämisestä. Sillä siunattiin myös valtiovarainministeri Suvi-Anne
Siimeksen junailema kauppa, jolla Björn Wahlroosille suorastaan
lahjoitettiin entisen Postipankin ja Sammon finanssitavaratalosta jättiomaisuus.

Tuki asevarustelulle ja Naton laajentamiselle

Samaan aikaan kun eduskunta päätti leikata sosiaalisia ja
työllisyysvaroja, se antoi yksimielisesti 467 miljoonan euron tilausvaltuudet
uusiin Nato-yhteensopiviin asehankintoihin. Sen puolesta äänestivät ensi kertaa
myös kaikki Vasemmistoliiton kansanedustajat.

Eduskunta hyväksyi yksimielisesti myös puolustuspoliittisen
selonteon, joka sisältää yli 4 miljardin euron asehankintaohjelman vuosille
2002-2008. Selonteossa tuetaan Naton ”ensisijaista roolia”
kansainvälisten kriisien ratkaisemisessa ja Naton laajentamista.
 

Nizzan EU-sopimus

Eduskunta hyväksyi niin ikään yksimielisesti hallituksen
selonteon EU:n perustuslain valmistelusta ja äänin 170-9 Nizzan sopimuksen.
Molemmat päätökset merkitsevät parlamentaarisen demokratian kaventamista,
suurten jäsenmaiden hallitusten vallan lisäämistä EU:ssa, EU:n militarisoimista
ja kytkemistä Natoon. Vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden eduskuntaryhmistä ei
löytynyt enää yhtään EU-liittovaltiota ja militarismia vastustavaa
kansanedustajaa.

Uudet kasvot eduskuntaan

Nämä ja lukuisat muut äänestykset kertovat siitä, miten
totaalisesti vasemmiston ja vihreiden kansanedustajat ovat hylänneet niin
punaiset kuin vihreät periaatteet. Näille puolueille annetut äänet menevät
jatkossakin kokoomuslaisen politiikan hyväksi. Vaihtoehto ei ole myöskään
keskusta, joka on tukenut hallitusta kaikissa tärkeimmissä ratkaisuissa.

Eduskuntaan tarvitaan uusia kasvoja, jotka tuovat
päätöksentekoon kansalaisten enemmistön vaatimukset politiikan suunnan
muuttamisesta.