Helsingin peruspalveluihin löytyy lisää rahaa liikelaitosten voitoista

Helsingin kaupungilla ei ole taloudellista pakkoa leikata peruspalvelujen määrärahoja ja vähentää henkilöstöä. Useat kaupungin omistamat liikelaitokset tekevät ennätysvoittoja, joista voidaan ohjata osa peruspalvelujen rahoituksen turvaamiseen.

Yksistään Helsingin Energian liikevoitto tänä vuonna ylittää sosiaali-, terveys- ja muihin peruspalveluihin ensi vuoden budjetissa esitettyjen menoleikkausten kokonaissumman.

Kaupunginhallituksen esitys leikkaa määrärahoja tämän vuoden budjettiin verrattuna esimerkiksi terveyspalveluista yli 20 miljoonaa, lasten päivähoidosta lähes 15 miljoonaa, toimeentulotuesta yli 10 miljoonaa, muista sosiaalipalveluista yli 15 miljoonaa ja sivistystoimesta 15 miljoonaa euroa. Kuluvan vuodentodelliseen menokehitykseen verrattuna esitetyt määrärahojen supistukset ovat vielä suuremmat. Lisäksi kaupunki nostaa joukkoliikenteen lippujen hintoja ja karsii palveluja.

Valtionosuudet kääntyneet nousuun

Helsinkiläisten peruspalvelujen heikentämistä on perusteltu lähinnä valtionosuuksien ja yhteisöverotuottojen vähenemisellä.

Totta onkin, että samat puolueet kokoomuksesta vasemmistoliittoon, jotka sopivat kaupunginhallituksessa budjetista, ovat eduskunnassa leikanneet kuntien rahoitusta. Mutta nyt Helsingin saamat valtionosuudet ovat kääntyneet nousuun. Kun Helsinki joutui viime vuonna maksamaan valtionosuuksien tasausta muille kunnille 119 miljoonaa euroa, on kaupunki tänä vuonna saamassa valtionosuuksia lähes 10 miljoonaa. Ensi vuonna Helsinki saa niitä jo noin 60 miljoonaa. Yhteisöverojenkin tuoton arvioidaan kääntyvän nousuun vuonna 2005.

Liikelaitoksista löytyy rahaa

Helsingillä on myös omia rahoitusmahdollisuuksia, joilla voidaan välttää kaupunginhallituksen esittämät budjettileikkaukset. Helsinki-konserni tuottaa voittoa, kun otetaan huomioon kaupungin liikelaitokset ja yhtiöt.

Kaupungin liikelaitokset tekivät viime vuonna voittoa yli 250 miljoonaa euroa, keskimäärin yli 21 prosenttia. Tästä tuloutettiin kaupungille vain 77 miljoonaa. Liikelaitosten kassavarat olivat vuoden 2002 lopussa yli 250 miljoonaa ja kasvavat budjettiarvioiden mukaan 350 miljoonaan vuoden 2004 lopussa. Esimerkiksi Helsingin Energia tekee tänä vuonna lähes 200 miljoonan liikevoiton, mikä on yli 74 miljoonaa enemmän kuin budjetissa arvioitiin.

Helsinkiläisten kansalaisjärjestöjen ja kaupungin työntekijäryhmien edustajien budjettiriihessä 16.10. esitti muun muassa liikkeenjohdon konsultti Bo-Erik Ekström useita keinoja, joilla kaupunki voi tulouttaa voittoa tuottavilta liikelaitoksilta lisää varoja peruspalveluihin.

Kaupunki voi asettaa liikelaitostensa voittovaroille sisäisen veron, kun kaupunki perii niiltä nyt korkoa vain sijoittamalleen peruspääomalle. Kaupunki voi sopia liikelaitosten kanssa sisäisistä maksuista, joilla kaupungin omia toimintoja ei laskuteta markkinahinnoilla vaan niistä jätetään pois voittomarginaalit. Kaupunki voi periä liikelaitoksille antamiaan lainoja takaisin, jotta peruspalveluja ei tarvitse leikata.

Rahastoja voidaan purkaa

Helsingin vaurautta kuvaa se, että kaupunki on rahastoinut aiempien vuosien ylijäämiä yli 600 miljoonaa euroa. Lisäksi sen taseessa on yli 400 miljoonaa edellisten vuosien ylijäämiä. Rahastoja voidaan purkaa joko suoraan kassavaroista tai muun rahoitusomaisuuden kautta. Viimeisimmän kaupungin talouden seurantaraportin (2/2003) mukaan kassavarat vastasivat heinäkuussa lähes kahden kuukauden menoja, kun ne edellisen vuoden heinäkuussa vastasivat vain noin kuukauden menoja.

Voi kysyä, miksi kassavaroja on kasvatettu samaan aikaan kun peruspalveluja leikataan? Eikö kaupunki tule toimeen vähemmilläkin kassavaroilla, kun tulojenkin arvioidaan kasvavan? Näin voitaisiin purkaa esimerkiksi osa lähirahaston varoista peruspalvelujen turvaamiseen lähiöissä.

Vaikka kaupunki leikkaa rajusti investointeja, voi kysyä, miksi rahaa riittää edelleen uuden ydinvoimalan tai Finnairin jalkapalloareenan rahoittamiseen samaan aikaan kun peruspalveluja ja työpaikkoja karsitaan? Tai miksi kaupunki osallistuu Vuosaaren sataman yritysalueen investointeihin, vaikka Helsingin Satamalla on rahamarkkinoille sijoitettuna enemmän varoja kuin sen koko vuoden liikevaihto ja Vuosaaren satamaa pidetään kaupallisesti kannattavana hankkeena?

Onko yksityistäminen tavoitteena?

Kun peruspalvelujen leikkaamiseen ei ole taloudellista pakkoa, on syytä kysyä tehdäänkö julkisten palvelujen heikentämisellä tilaa yksityistämiselle? Tästä on selvästi kyse esimerkiksi sairaanhoidossa, jossa kaupungin vähentäessä sairaansijoja yksityinen sairaalabisnes laajentaa toimintaansa jopa samoihin tiloihin. Vanhusten palvelukeskusten julkisista palveluista osa aiotaan siirtää yksityisille. Päivähoidossa kaupungin johto ilmoittaa budjetissakin erääksi tavoitteeksi ”tuotantorakenteen monipuolistamisen niin, että yksityisen hoidon tuen piirissä olevien osuus lisääntyy”.

Peruspalveluihin tarvitaan lisää yli 100 miljoonaa

Helsinkiläisten peruspalvelujen heikentämiselle on saatava loppu. Kaupunginvaltuuston on hylättävä kaupunginhallituksen budjettisopu ja osoitettava noin 120 miljoonaa euroa lisää määrärahoja sosiaali-, terveys- ja muiden peruspalvelujen turvaamiseksi vähintään tämän vuoden tasolla.

Helsingin sosiaalifoorumissa 18.10. koottujen ehdotusten mukaan peruspalvelujen turvaamiseksi edes nykyisellä tasolla tarvitaan kaupunginhallituksen esitykseen verrattuna lisää määrärahoja sosiaalitoimeen 38 miljoonaa (siitä lähes 15 miljoonaa lasten päivähoitoon, 6 miljoonaa vanhusten palveluihin, 6 miljoonaa vammaispalveluihin ja 10 miljoonaa toimeentulotukeen), vajaat 50 miljoonaa terveyspalveluihin, 15 miljoonaa sivistys-, kulttuuri- ja nuorisotoimeen ja 10 miljoonaa joukkoliikenteeseen (lippujen korotusten ja palvelujen karsimisen peruminen).

Kaupunginhallituksen esittämä budjetti merkitsee tietoista peruspalvelujen määrärahojen alibudjetoimista, joka loukkaa helsinkiläisten perusoikeuksia. Esimerkiksi terveydenhuollossa tämänkin vuoden budjetti on osoittautunut täysin riittämättömäksi ja tullaan ylittämään lähes 30 miljoonalla eurolla. Alibudjetointi koskee monia muitakin peruspalveluja ja esimerkiksi toimeentulotukimenoja. Siksi kaupunginvaltuuston pitää menojen vähentämisen sijasta lisätä peruspalvelujen määrärahoja tästä vuodesta.