Vappupuhe Lahden torilla

Kansainvälisessä työväenmarssissa lauletaan siitä, miten ”varat kansan hankkimat, on menneet kaikki konnain kukkaroon”, kun ”raharuhtinaat nuo röyhkeät, ne työtä ryöstävät”. Nämä säkeet ovat erityisen ajankohtaiset tänä vappuna.

Yhtiöt jakavat osakkeenomistajille tänä vuonna osinkoina yhteensä noin 10 miljardia euroa. Eikä kyse ole vain kertaluontoisesta äkkirikastumisesta. Tämä on jo viides peräkkäinen vuosi, kun osingot kohoavat ennätykselliselle 10 miljardin tasolle.

Suurfirmojen ennätysvoitot on tehty irtisanomalla työntekijöitä, polkemalla palkkoja, leikkaamalla eläkkeitä ja heikentämällä julkisia palveluja. Pääomatulojen paisuminen kertoo selvää kieltä siitä, ketkä ovat hyötyneet viime vuosina harjoitetusta tulopolitiikasta. Se on herättänyt ammattiyhdistysliikkeen kentällä oikeutetusti vaatimuksia suunnan muuttamisesta. Pääomapiirien hyväksi tapahtuneen kymmenien miljardien tulonsiirron pitäisi herättää myös ammattiyhdistysliikkeen, sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton johtajat tupo-päiväunilta.

Raharikkaiden ahneudelle on pantava sulku nostamalla työntekijöiden palkkoja ja kiristämällä suurten pääomatulojen verotusta. Työajan lyhentäminen ansiotasoa alentamatta on uudistus, jolla voidaan korjata pääoman hyväksi vääristynyttä tulonjakoa, luoda lisää työpaikkoja, vähentää työssä uupumista ja helpottaa myös kuntien palvelujen rahoitusta. Suomessa on varaa huolehtia julkisista palveluista ja sosiaaliturvasta, mutta meillä ei ole varaa muun yhteiskunnan siivellä eläviin osinkomiljonääreihin, jotka eivät nykyisin joudu maksamaan pääomatuloistaan senttiäkään veroa.

   * * *

Nyt kun Euroopan unioni laajenee ja pääomat liikkuvat vapaasti, toivovat Brysselin komissaarit ja Eteläranta kympin vuorineuvokset, että kaikkien maiden työläiset liittyisivät kilpailuun siitä, kuka tekee työt halvemmalla. Mutta Brysselissä kirjoitettiin aikoinaan myös toisenlaisia direktiivejä, kun Karl Marx ja Friedrich Engels kehottivat Kommunistisessa manifestissa kaikkien maiden työläisiä liittymään yhteen työn ja koko yhteiskunnan vapauttamiseksi pääoman harvainvallasta.

Euroopan unionille valmistellaan perustuslakia, jolla suurin osa lainsäädäntövallasta aiotaan siirtää ylikansallisille EU:n elimille. Tällä uudella EU-sopimuksella on tarkoitus ”perustuslaillista” uusliberalistisen talouspolitiikan vaihtoehdottomuus. Myös julkisia palveluja ollaan siirtämällä EU:n kauppapolitiikan alaisuuteen ja pois jäsenvaltioiden päätösvallasta. Samalla perustuslaki militarisoi Euroopan unionia ja kytkee sitä Natoon.
 
Useissa Euroopan unionin maissa on luvattu järjestää kansanäänestys siitä, hyväksytäänkö vai hylätäänkö unionille valmisteltu perustuslaki. Viimeksi kansanäänestyksen lupasi Britannian hallitus. Miksi Suomen hallitus ei halua kansanäänestystä? Eikö EU:n perustuslaki ole muka meille yhtä tärkeä kuin muille vai eikä hallitus usko suomalaisten osaavan ottaa kantaa asiaan siinä missä britit ja monet muut?

Suomen hallitus ja eduskunta eivät ole asettaneet EU:n perustuslain hyväksymiselle mitään kynnysehtoja. Tulevissa Euroopan unionin parlamentin vaaleissa onkin kyse siitä, voiko euroeliitti tulkita saaneensa valtakirjan epädemokraattisen perustuslain läpi runnaamiselle, kansalaisten perusoikeuksien muuttamiselle kauppatavaraksi ja maamme viemiselle EU:n kautta sotilasliittoon. Suomen kommunistinen puolue osallistuu EU:n parlamentin vaaleihin, jotta kansalaiset voivat esittää vastalauseensa Euroopan unionille ja vaatia kansanäänestystä EU:n perustuslaista. Haluamme avata kansanäänestyksen kautta tien irtaantua EU:sta ja rakentaa toisenlaista Eurooppaa, jossa ihmisten ja luonnon hyvinvointi on tärkeämpää kuin alituinen kilpailu ja pörssikurssit.

   * * *

Maailma on tärkeällä ja samalla vaarallisella vedenjakajalla. On kyse siitä, annetaanko USA:n johtamien taantumuksellisten piirien jatkaa maailmanherruuteen tähtäävää sotaretkeään? Vai muodostuuko Irakin sodasta ja sitä vastaan nousseesta maailmanlaajuisesta liikkeestä käänne toisenlaiseen kehitykseen?

Myöskään Suomen ulkopoliittisen johdon edessä oleva valinta ei ole se, parantaako maailmaa vai puolustaa Suomen etuja. Kyse on siitä annetaanko sodan ja pääoman logiikan viedä koko ihmiskunta kohti tuhoa vai asetutaanko vastustamaan USA:n johtamaa imperialistista sotapolitiikkaa? Samalla kun arvostamme tasavallan presidentti Tarja Halosen aktiivisuutta Yhdistyneiden kansakuntien toiminnassa, odotamme niin häneltä kuin hallitukselta selkeää irtisanoutumista USA:n julistamasta ”terrorismin vastaisesta sodasta” ja johdonmukaista sotilaallista liittoutumattomuutta, joka edellyttää pysymistä erossa euroarmeijasta ja Nato-jäsenyyden sulkemista pois turvallisuuspoliittisten vaihtoehtojen joukosta.

   * * * 

60 vuotta sitten julkiset toimintaoikeudet saanut Suomen kommunistinen puolue toi politiikkaan niiden äänen, jotka oli syrjäytetty päätöksenteosta. Myös tänään tarvitaan politiikkaan uusia tavoitteita ja uusi suunta. Myös tänään on kyse kamppailusta rahavallan ja demokratian välillä. Myös tänään on kyse valinnasta sotapolitiikan ja rauhanpolitiikan välillä.

Ihmisten enemmistön ja luonnon kustannuksella tapahtuva kapitalistinen voitontavoittelu johtaa tuhoisiin seurauksiin. Tuhon voi estää vain uudenlainen sivilisaatio, joka ei perustu ihmisten ja luonnon riistoon.

Me kommunistit haluamme nostaa tavallisten ihmisten arjen huolet ja tarpeet politiikan keskiöön. Haluamme palauttaa kunniaan heikommassa asemassa olevia puolustavan ja yhteiskuntaa uudistavan vasemmistopolitiikan. Haluamme ulottaa demokratian myös sinne, missä määrää nyt raha.

Toisenlainen maailma on mahdollinen. Tulevaisuus on sosialismi!