Myös Suomen hallituksen syytä vastustaa EU:n palveludirektiiviä

Euroopan unionille valmisteltu palveludirektiivi uhkaa johtaa julkisten palvelujen laajaan pakkokilpailuttamiseen ja halpatyövoiman harmaiden markkinoiden laajenemiseen. Siksi myös Suomen hallituksen on syytä asettua Ranskan, Saksan ja Ruotsin hallitusten tavoin vastustamaan EU:n komission ehdotusta.

Kuntienkin on syytä ottaa kantaa komission ajamaa palveludirektiiviä vastaan, sillä se uhkaa olennaisella tavalla kaventaa kuntien oikeutta päättää itse palveluistaan.

Direktiiviluonnoksessa käsitellään kaikkia palveluja kaupallisena liiketoimintana. Tämä lähtökohta syrjäyttää hyvinvointivaltion ajatuksen julkisista palveluista jokaiselle kansalaiselle, varallisuudesta riippumatta kuuluvana perusoikeutena.

Direktiivin alkuperämaan periaate uhkaa lisäksi johtaa siihen, että kuntien mahdollisuudet ohjata ja valvoa palveluja heikentyvät ratkaisevasti. Sen mukaan, jos palveluja tuo toisessa EU-maassa sijaitseva firma, tätä koskevat vain sen kotimaan ja EU:n normit. Myös toisesta EU-maasta tuotavien palvelujen laadun ja niissä toimivien työntekijöiden työehtojen valvonta olisi tuon lähtömaan viranomaisten vastuulla. Suomen viranomaiset eivät voisi asettaa palveluja tuovalle yhtiöille tiukempia normeja kuin sen kotimaassa.

Komission ajama direktiivi antaisi näin erimerkiksi Virossa rekisteröidyille yhtiöille mahdollisuuden kilpailla Suomen markkinoilla virolaisilla normeilla. Ne voisivat kilpailla halvemmilla hinnoilla, koska Virossa toimivilla yhtiöillä on vähemmän sosiaalisia vastuita ja maksuja. Palvelujen laadun ja työntekijöiden työehtojen valvonta kävisi monessa tapauksessa lähes mahdottomaksi.

Pääministeri Matti Vanhasen puheet siitä, että palveludirektiivissä olisi Suomen kannalta kyse ensisijassa palvelujen vientimahdollisuuksista, ovat täysin harhaanjohtavia. Palveludirektiivin ensisijaisena tavoitteena on avata julkiset palvelut suurille ylikansallisille yhtiöille, jotka tulisivat valtaamaan myös suomalaisia markkinoita. Samalla esitetty direktiivi heikentää monessa tapauksessa pienyritysten mahdollisuuksia saada tilauksia esimerkiksi kunnilta.

Vanhasen hallituksen käynnistämä palvelurakenteen muutoshanke, jossa keskitetään kuntien palveluja entistä suuremmiksi ja yhä useammin ylikunnallisiksi yksiköiksi, on omiaan luomaan tilanteen, joka helpottaa palvelujen kilpailuttamista, ulkoistamista ja kannattavimpien palvelujen yksityistämistä.