Kansainvälisen seminaarin avaus

Minulla on ilo toivottaa Teidät Suomen kommunistisen puolueen puolesta tervetulleeksi tähän seminaariin. Tarkoituksemme on vaihtaa kokemuksia ja keskustella yhteistyöstä taistelussa uusliberalismia ja sotaa vastaan.

Helsingissä kokoontuvat tänään myös Euroopan ja useiden Aasian maiden johtajat.
Suomen hallitus on valmistellut Euroopan unionin puheenjohtajana huippukokouksen asialistaa tavalla, joka sivuuttaa nykyisenkaltaisen globalisaation eriarvoisuuden ja monet muut uhkat. Samalla on sivuutettu ihmisten enemmistön toiveet ja tarpeet toisenlaisesta kehityksestä.

Toisenlaisen Euroopan ja maailman vaatimukset ovat kuitenkin tulleet esille eilisessä mielenosoituksessa ja kuluneen viikon aikana järjestetyissä ay-liikkeen ja kansalaisjärjestöjen tilaisuuksissa. Me haluamme tuoda tällä seminaarilla kapitalisminvastaisen vasemmiston panoksen keskusteluun ja toimintaan uusliberalistisen globalisaation vaihtoehdottomuuden murtamiseksi.
Samalla aiomme jatkaa mielenosoituksia muun muassa EU:n ministerien kokoontuessa eri puolilla Suomea ja marraskuussa USA:n ja EU:n ulkoministerikokouksen yhteydessä.

  *  *  * 

Suomen hallitus on asettanut puheenjohtajakauden keskeiseksi tavoitteeksi Euroopan unionin kehittämisen maailman kilpailukykyisimmäksi talousalueeksi. Se tarkoittaa kilpailemista työläisten ja kehitysmaiden kustannuksella.

Suomessa voittojen ja pääomatulojen kasvu on EU-maiden nopeimpia. Palkkojen osuus kansantulosta on supistunut 15 vuodessa 10 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan yhtiöiden jakamat osingot ovat lähes kymmenkertaistuneet. Tällainen kilpailukyky perustuu joukkoirtisanomisiin, suurtyöttömyyteen, pätkätöihin ja työehtojen polkemiseen, joka kohdistuu erityisesti naisvaltaisiin aloihin, nuoriin ja maahanmuuttajiin. Nokian kaltaiset yhtiöt mainostavat itseään moderneina, mutta käyttävät hyväkseen alihankkijoiden, Itä-Euroopan ja kehitysmaiden halpaa työvoimaa ja työntekijöiden puutteellisia toimintaoikeuksia.

ASEM-kokouksessa puhutaan globalisaation hallinnan tarpeesta, mutta asialistalla ei ole mitään toimia ylikansallisten suuryhtiöiden vallan rajoittamiseksi eikä ay-liikkeen oikeuksien vahvistamiseksi tai yleensäkään ihmisoikeuksien toteuttamisesta.

Kaiken alistaminen kauppatavaraksi ja pääoman kyltymättömälle voitontavoittelulle on herättänyt laajaa vastarintaa. Siitä kertovat ay-liikkeen lakkotaistelut ja kansalaisliikkeet, EU:n perustuslain hylkääminen kansanäänestyksissä Ranskassa ja Hollannissa sekä protestit Maailman kauppajärjestön vapaakauppasopimuksia vastaan.

Poliittinen eliitti pyrkii kuitenkin jatkamaan ikään kuin mitään vaihtoehtoja ei olisi. Suomen hallitus esittää EU:n perustuslain hyväksymistä sellaisenaan ja ilman kansanäänestystä. Eduskunnan puhemies on mukana ajamassa perustuslakia juuri muodostetussa ns. viisaiden miesten ryhmässä. Hallitus ajaa myös Bolkesteinin palveludirektiiviä ja sen soveltamisalan laajentamista, samoin kuin Maailman kauppajärjestön vapaakauppasopimuksen ulottamista koskemaan monia julkisia palveluja. Tämän linjan kotimaisena sovelluksena hallitus esittää kunta- ja palvelurakenteiden muutosta, joka karsii julkisia lähipalveluja, vähentää työpaikkoja kunnissa ja laajentaa palvelujen kilpailuttamista ja yksityistämistä.

Helsinki oli kolme vuosikymmentä sitten Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen isäntänä. Tänään Euroopan unioni jakaa uudelleen Eurooppaa. Samalla myös Suomen kaltaisia liittoumattomia maita kytketään mukaan EU:n taistelujoukkoihin ja Naton toimintaan, joka voi merkitä myös ilman YK:n valtuutusta tapahtuvia hyökkäyssotia.

Kritiikki, jota monet EU-maiden johtajat esittivät USA:n valmistellessa hyökkäystä Irakiin, on vaimentunut, vaikka hyökkäyksen perustelujen valheellisuus on entistä selvempää ja sodan tuhot yhä laajempia. EU painostaa Palestiinan laillisesti valittua hallintoa, mutta ei ryhtynyt mihinkään pakotteisiin Israelin hyökätessä Libanoniin. EU:n johtajat eivät ole asettuneet selkeästi vastustamaan USA:n aikeita iskeä Iraniin. Puheet EU:n vahvemmasta roolista liittyvät pikemminkin siihen, miten energiavaroja ja markkinoita jaetaan.

Suomen hallitus on esittänyt ASEM-kokoukselle ilmastojulistusta. Käytännössä Suomen hallitus on kuitenkin ollut Euroopan unionissa jarrumiehenä kun on kyse tiukempien sitovien tavoitteiden asettamisesta hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle. 

Euroeliitti tarjoaa kehitysmaiden ahdinkoon lääkkeeksi samaa globalisaatiota, jonka tuloksena lähes puolet ihmiskunnasta joutuu elämään alle kahdella eurolla päivässä ja 100 maan kansantuote asukasta kohti on tänään alhaisempi kuin se oli 15 vuotta sitten. Huippukokousten asialistalle eivät ole päässeet myöskään valuutanvaihtoveron, ns. Tobinin veron kaltaiset toimet, joilla voitaisiin vähentää talouden epävakaisuutta ja ohjata osa valuuttakaupassa päivittäin liikkuvista yli 1 800 miljardista dollarista helpottamaan maailmanlaajuisia kehitysongelmia.

  *  *  * 

Sodanvastainen liike, ammattiyhdistysliikkeen kamppailut, sosiaalifoorumit ja monet muut kertovat siitä, että uusliberalismi ja kapitalistinen globalisaatio synnyttävät myös vastavoimansa.

Työväen oikeuksien puolustaminen kietoutuu entistä välittömämmin kamppailuun koko nykyistä politiikan suuntaa, uusliberalismia, Euroopan unionin kaltaista harvainvaltaa ja suuryhtiöiden valtaa vastaan. Me luotamme ihmisten mahdollisuuksiin vaikuttaa yhteisellä taistelulla ja avata tie toisenlaiselle kehitykselle. Juuri siksi kysymys demokratiasta on sosialismikäsityksemme keskiössä. Samalla on kyse koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta välttämättömästä talouden kehityksen mallin muuttamisesta sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle pohjalle.

Suomen kommunistinen puolue on osallistunut kommunististen ja muiden vasemmistopuolueiden yhteisiin tapaamisiin, sodanvastaisiin vetoomuksiin, yhteisiin kampanjoihin työajan lyhentämisen ja julkisten palvelujen puolesta. Olemme mukana Euroopan vasemmiston puolueen toiminnassa ja toivomme sen muodostuvan yleiseurooppalaiseksi yhteistyön foorumiksi. Olemme mukana sosiaalifoorumeissa rakentamassa yhteiskunnallisten liikkeiden ja poliittisen vasemmiston uudenlaista keskustelun ja yhteistyön kulttuuria.

Pidämme tärkeänä kommunististen, punavihreiden ja muiden kapitalisminvastaisten vasemmistopuolueiden laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Tässä tarvitaan keskustelujen ja kannanottojen lisäksi entistä enemmän yhteisen toiminnan koordinoimista ja yhteisiä kampanjoita. Työväen kansainvälisyys ja solidaarisuus on meidän vastauksemme pääomapiirien pyrkimyksille kilpailuttaa eri maiden työläisiä toisiaan vastaan siitä, kuka tekee töitä halvimmalla, ja lietsoa muukalaisvihaa. Me haluamme jakaa työn, tieteen ja uuden teknologian hedelmät oikeudenmukaisemmin. Se on myös tie rauhaan ja ekologisesti kestävään kehitykseen.

(SKP:n Helsingissä ASEM-huippukokouksen yhteydessä järjestämän kansainvälisen seminaarin avaus)