VM huijaa kuntien rahoista

VM huijaa kuntien rahoissa

Valtiovarainministeriö huijaa väittäessään, että valtion budjettiesitys lisää kuntien rahoitusta. Kuntien tulojen kasvuksi on ministeriön laskelmissa esitetty jopa yhteisöveron puoleen nykyisestä leikattu lisä-osa, taannehtivasti kunnille maksettavat osittaiset nelivuotistarkistukset ja kuntaverotukseen tehtävien vähennysten kompensoiminen.

Valtiovarainministeriökin tunnustaa, että sen esittämä valtionosuusprosentin leikkaus vie ensi vuonna 631 miljoonaa euroa. Tämä vie kunnilta neljässä vuodessa 2,6 miljardia euroa. Sen sijaan kuntien nykyisin saaman yhteisövero-osuuden 10 prosentin korotukset alentaminen 5 prosenttiin esitetään ministeriön laskelmissa harhaanjohtavasti muka kuntien tulojen lisäyksenä 270 miljoonalla. Todellisuudessa kuntien saama yhteisövero-osuus päinvastoin supistuu tämänvuotisesti tuolla 270 miljoonalla.

Ministeriö laskee kuntien tulojen kasvuksi myös valtionosuuksien indeksitarkistuksen, vaikka se koskee vain ns. laskennallisia kustannuksia ja kattaa vain osan kustannusten noususta. Reaalisesti indeksitarkistus jää siis miinukselle. Harhaanjohtava on myös valtiovarainministeriön tapa laskea valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon nelivuotiskausittain taannehtivasti tehtävä tarkistus kuntien talouden vahvistumiseksi. Todellisuudessa se korvaa vain jo tapahtunutta kuntien menojen kasvua eikä kata sitä täysimääräisesti. Kuntiin kohdistuu myös osa valtion budjetin muista leikkauksista, kuten opetusministeriön hallinnonalan rajut määrärahojen vähennykset.

Lisäksi valtiovarainministeriö sivuuttaa sen, että valtiovalta on asettanut ja asettamassa kunnille lisää lakisääteisiä velvoitteita, joiden hoitaminen maksaa. Kunnille esitetty rahoitus ei kata kuin osittain muun muassa vanhuspalvelulain, oppilashuollon, lastensuojelun ja terveydenhuoltolain tuomia lisävelvoitteita. Yhtä vähän se ottaa huomioon kunta-alan palkkojen korotustarpeita.

Valtiovarainministeriö on esittänyt julkisuuteen myös laskelmia, joissa kuntien tulojen kasvu perustuu kuntaverojen korottamiseen ja vähintäänkin epävarmoihin ennusteisiin työttömyyden vähenemisestä. Joissain ministeriön laskelmissa on kuntien tulojen lisäykseksi esitetty myös verotuksen työtulo- ja perusvähennyksen korotuksen aiheuttaman kuntien verotulojen vähenemisen kompensoiminen.

Tekeillä uusi ”kupru”

Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen liittyy hallitusohjelmaan kirjattuun linjaan, jonka mukaan kuntien palvelut tulee jatkossa rahoittaa kokonaan kuntien omilla verotuloilla ja palvelumaksuilla. Samalla se liittyy hallituksen ajamaan kuntien määrän rajuun vähentämiseen. Kuntien yhdistämistä jättiyksiköiksi perustellaan menojen ”säästämisellä” ja ”työssäkäyntialueita” vastaavalla kuntakoolla.

Mitään näyttöä suurkuntien tuomista säästöistä ei ole. Päinvastoin peruspalvelujen järjestäminen on todettu monissa selvityksissä edullisimmaksi ja tehokkaimmaksi pienehköissä, noin 20 000 asukkaan kunnissa. ”Työssäkäyntialue” on puolestaan muuttuvilla työmarkkinoilla melko lähinnä tilastollinen käsite.

Kunnan päätehtävät liittyvät peruspalvelujen järjestämiseen ja niiden tulee olla helposti lasten, nuorten, lapsiperheiden, työttömien, vanhusten, sairaiden ja muiden palveluja tarvitsevien saatavissa. Peruspalvelujen merkitystä ei muutenkaan voi typistää vain työmarkkinoiden palvelemiseen. Kouluilla ja muilla peruspalveluilla on tärkeä merkitys myös asuinalueiden työllisyyden, muiden palvelujen, eriarvoisuuden torjumisen ja yhteisöllisyyden kannalta.

Kunta- ja palvelurakenteiden keskittämisen todelliset tarkoitusperät löytyvät Elinkeinoelämän keskusliiton ja Kauppakamareiden ohjelmista: Kuntien palveluja pitää karsia, jotta yksityiselle bisnekselle syntyy lisää markkinoita.

Perustuslain mukaan kuntien päätöksenteon tulee perustua asukkaiden itsehallintoon. Hallituksen ylhäältä päin määräämä palvelujen keskittäminen, yksityistäminen ja kuntien liittäminen väkisin yhteen ovat jyrkässä ristiriidassa demokratian ja itsehallinnon periaatteiden kanssa.

Kuntakentällä onkin ilahduttavasti käynnistymässä kapinaliike kuntien valtionosuuksien leikkaamista, palvelujen keskittämistä ja kuntien lahtaamista vastaan.