Helsingissä tekeillä miljardikupru gryndereille

Helsingin Sörnäistenrannan energia- ja kiinteistöratkaisuista on tulossa miljardiluokan skandaali.
Alueella toimiva Hanasaaren voimala aiotaan purkaa ja korvata Vuosaareen rakennettavalla voimalalla, jonka hinta olisi yli 1,2 miljardia ja joka edellyttäisi ilmeisesti poikkeuslupaa Natura-alueelle.

Kokonaisuutena, johon liittyy myös Salmisaaren voimalat, hanke tulisi ainakin 750 miljoonaa kalliimmaksi kuin nykyisten voimaloiden uudistaminen. Päästöjen osalta se olisi kuitenkin huonompi. Lisäksi se uhkaisi Natura-aluetta.

Asia on tulossa keskiviikkona kaupunginvaltuuston käsittelyyn, kun kaupungin energialaitoksen HelEnin kehitysohjelmaa päivitetään. HelEnin johtokunta on vastustanut kalliimpaa ja energiatalouden kannalta enemmän riskejä sisältävää vaihtoehtoa. Myös ympäristölautakunta kritisoi sitä. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ajoi kuitenkin esityksen läpi kaupunginhallituksessa.

Gryndereiden bisnes

Miksi kaupungin johto on valmis maksamaan vajaan miljardin enemmän ratkaisusta, joka on ympäristön kannalta huonompi? Vastaus löytyy Sörnäistenrannan, Kalasataman ja Hermanninrannan kiinteistöbisneksestä.

Ajamalla alas Hanasaaren B-voimala, rakennusliikkeet saavat lisää tonttimaata ja voivat rakentaa korkeampia tornitaloja. Jos asuntoja ja toimitiloja voi myydä kuvilla, joissa ei ole voimalaa, saa niistä myös paremman hinnan.

Rakennusliikkeet laskevat hyötyvänsä Hanasaaren voimalan lopettamisesta myös siten, että se helpottaa kiistanalaisen Kruunuvuorenselän sillan rakentamista. Jos voimala jatkaa, pitää siltaan tehdä kääntyvä osa voimalan polttoaineiden laivakuljetuksille, ja sillasta voi tulla niin kallis, ettei sitä kannata toteuttaa. Siltayhteys on gryndereille tärkeä, koska se nostaa Kruunuvuoreen rakennettavan alueen asuntojen hintoja.

Pilvenpiirtäjät ja päästöt

Kaupungille Hanasaaren tontista luopuminen tulisi kalliiksi. Alue on vanhaa myrkyllisten jätteiden kaatopaikkaa, jossa on mm. syanidia. Maaperän puhdistaminen tulisi maksamaan ainakin 170 miljoonaa, mutta tontin hinta olisi vain 120 miljoonaa.

Alueelle suunnitellut jopa yli 30-kerroksiset pilvenpiirtäjät ovat tosin ympäristökeskuksen mukaan ongelma, vaikka Hanasaari B purettaisiin, koska alueelle pitäisi joka tapauksessa jättää huippuvoimalaitos, jota tarvitaan kovilla pakkasilla. Talojen tuloilma ei olisikaan aina päästötöntä.
 
Natura-alue uhattuna

Vuosaareen suunniteltu uusi monipolttoainevoimala edellyttää Uudenmaan Ely-keskuksen lausunnon perusteella Natura-vaikutusten arviointia, koska se heikentäisi merkittävästi Östersundomin ja Mustavuoren Natura- ja suojelualueiden luontoarvoja.

Todennäköisesti voimalalle pitäisi hakea poikkeuslupaa EU:ltä. Se voidaan myöntää vain jos vaihtoehtoja ei ole ja jos tilalle osoitetaan korvaava alue. Tässä tapauksessa vaihtoehtoja on, joten luvan saaminen olisi vähintäänkin kiistanalaista.

Palvelujen rahoitus uhattuna

Sörnäistenrantaa ja sen lähialueita rakennetaan jättiprojekteina. Hankkeet kilpailutetaan, mutta niiden suuruuden takia kilpailuun kykenevät osallistumaan vain muutamat suurimmat rakennusliikkeeet. Esimerkiksi Kalasataman keskuksen kilpailuun tuli vain yksi tarjous – SRV:ltä.

Gryndereiden edut painavat kaupungin johdossa myös enemmän kuin helsinkiläisten peruspalvelujen rahoitus. Pajusen esittämässä kalliimmassa ja ympäristölle huonommassa vaihtoehdossa HelEnin tuloutukset kaupungin muihin palveluihin olisivat vuoteen 2030 ulottuvalla kaudella 300 miljoonaa euroa pienemmät kuin vaihtoehdossa.

Pelataanko tässä yksityisen bisneksen pussiin toistakin kautta – heikentämällä julkisia palveluja, mikä luo lisää markkinoita yksityisille yrityksille?

Oudot rahoituslaskelmat

HelEnin investoinnit aiotaan rahoittaa pääosin suoraan kassavirrasta ja tuloksesta. Normaalisti tuotannolliset investoinnit rahoitetaan pitkäaikaisin lainoin. HelEnin rahoitusmalli vähentää mahdollisuuksia ohjata sen voitoista rahaa kaupungin muihin palveluihin.

Esimerkiksi Tampereella toimitaan toisin. Tampere aikoo vähentää kasvihuonepäästöjä enemmän ja nopeammin kuin Helsinki. Kymmenen vuoden investointien kustannukset ovat 240 miljoonaa. Ne on laskettu katettavan hyötyvoimalan tuotoilla ja polttoainekulujen vähenemisellä tehokkuuden parantuessa.

Liittyykö HelEnin rahoitusmalli vuorineuvos Jere Lahden (kok) esitykseen (Talouselämä 12.12.) HelEnin yhtiöittämisestä niin, että puolet omistuksesta siirtyy yksityisille?

Vaihtoehtoja on

Kaupunginvaltuustolla on mahdollisuus tehdä asukkaiden, ympäristön ja kaupungin talouden kannalta selvästi Pajusen ajamaa parempi, ekologisempi ja halvempi ratkaisu. Sen perusteet löytyvät HelEnin teettämistä selvityksistä, joita kaupungin johto ei ole halunnut esittää päätösasiakirjan liitteenä.

Vaihtoehdossa Hanasaaren ja Salmisaaren voimalat jatkavat ja ne uudistetaan pääosin vähäpäästöisiksi. Tällä noin 500 miljoonan investoinnilla saavutetaan EU:n ja Helsingin tavoitteet päästöjen vähentämisestä ja otetaan käyttöön uusiutuvaan energiaan, biohiileen ja pelletteihin perustuvat seospolttoaineet. HelEnin selvitysten mukaan tässä vaihtoehdossa hiilidioksidipäästöt olisivat aluksi jopa pienemmät ja sitten samaa tasoa kuin kalliimmassa vaihtoehdossa. Lisäksi voidaan säästää noin 200 miljoonaa luopumalla Kruunuvuorenselän sillasta.

Pidemmällä aikataululla, ehkä parinkymmenen vuoden kuluttua tarvitaan uusia ratkaisuja. HelEn on selvitellyt esimerkiksi biomassan kaasuttamista niin, että polttoaine tuodaan maakaasuverkossa, mikä vähentää muuta kuljetusta. Näin voidaan nostaa uusiutuvan energian osuutta myös maakaasuvoimaloissa.

Vaikka nyt ei tehdä vielä lopullisia investointipäätöksiä, sitoo kaupunginhallituksen esitys jatkovalmistelun vain yhteen polkuun, joka on kalliimpi ja ympäristölle haitallisempi kuin tässä esitetty vaihtoehto. Valtuuston edessä onkin valinta: gryndereiden vai helsinkiläiset hyväksi?