Hallitus leikkaa kunnilta vuodessa 1,2 miljardia

Hallitus leikkaa kunnilta vuodessa noin 1,2 miljardia 

Ministerit yrittävät johtaa äänestäjiä kuntavaalien alla harhaan väittäessään hallituksen lisäävän kuntien valtionavustuksia. Todellisuudessa hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia noin 1,2 miljardia euroa. Lisäksi hallitus on leikannut osan kuntien yhteisöverotuotoista. Kun lasketaan yhteen kuntien valtionosuuksien ja yhteisöverotuottojen pienentäminen, on kuntien menetys neljän vuoden aikana ainakin 4,5 miljardia euroa.

Mitään pakkoa kuntien rahoituksen leikkaamiseen ei ole. Julkinen sektori on Suomessa kokonaisuutena ottaen ylijäämäinen, kun lukuun otetaan velkojen ohella myös saatavat. Lisäksi kuntien rahoitusta voitaisiin vahvistaa sillä, että pääomatuloja verotettaisiin samalla tavalla kuin muitakin tuloja. Tällöin kunnille kertyisi vuodessa noin 1,5 miljardia euroa lisää tuloja.

Kuntavaalien pääkysymys onkin se, valitaanko leikkauslistat vai teot peruspalvelujen hyväksi. Vaaleista on syytä tehdä vastalause leikkauspolitiikalle, jota hallituspuolueiden ohella toteuttavat useimmissa kunnissa myös keskusta ja perussuomalaiset. SKP on sitoutunut tekoihin lähipalvelujen puolesta.

Hallitus esittelee harhaanjohtavia lukuja

Hallitus väittää, että kuntien valtionavut kasvavat ensi vuonna 180 miljoonalla eurolla tästä vuodesta. Tähän lukuun on päästy laskemalla mukaan valtionosuuksiin tehtävä indeksikorotus ja väestön kasvun vaikutus. Nämä ovat kuitenkin lakisääteisiä korotuksia, joilla korvataan osa kuntien kustannusten noususta. Osa valtionapujen kasvusta on lisäksi vain kompensaatiota ansiotuloverotuksen kuntien verotuloja vähentävistä muutoksista.

Kataisen hallitus leikkasi jo tämän vuoden budjetissa kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia 631 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjetissa niitä leikataan vielä lisää 125 miljoonaa. Hallituksen päättämän kehysbudjetin mukaan näitä valtionosuuksia leikataan vuonna 2014 edelleen 125 miljoonaa ja vuonna 2015 vielä 250 miljoonaa euroa.

Lisäksi kunnilta on leikattu tänä vuonna kymmeniä miljoonia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja niiden indeksikorotukset jäädytetään, minkä takia kunnat menettävät vuosittain noin 50 miljoonaa euroa.

Kuntien osuutta yhteisöverojen tuotosta hallitus alensi jo tänä vuonna viisi prosenttiyksikköä, jonka seurauksena kunnat menettivät noin 260 miljoonaa euroa. Kun yhteisöveroprosenttiakin alennetaan, kompensoi hallitus tätä kunnille, nostamalla ensi vuonna kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta, mutta se jää edelleen 3,65 prosenttiyksikköä viime vuoden tasoa alhaisemmaksi.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savelan laskelmien mukaan kunnilta jää näiden päätösten seurauksena saamatta neljän vuoden aikana yhteensä ainakin 4,5 miljardia euroa valtionosuuksia ja yhteisövero-osuuksia.

Harhaanjohtavia ovat myös ministereiden puheet panostamisesta homekoulujen korjaamiseen ja oppilaitosten perustamiskustannuksiin. Näihin varataan ensi vuodelle yhteensä 58 miljoonaa, mikä on 20 miljoonaa vähemmän kuin tälle vuodelle. Opettajien ammattijärjestön mukaan tarve olisi vähintään 100 – 150 miljoonaa.

Kuvaavaa on, että hallitus ei kyennyt sopimaan mitään kuntia sitovia henkilöstön lisäyksistä vanhuspalvelulakiin. Lain toteuttamiseen on ensi vuodelle varattu vain 33 miljoonaa. Tarve on Kuntaliiton mukaan 250 miljoonaa, jos hoitajamitoitus olisi ympärivuorokautisessa hoidossa edes 0,7 hoitajaa vanhusta kohti, mikä on vielä selvästi muita pohjoismaita matalampi taso.   

SKP esittää kuntien valtionosuuksien korottamista, pääomatulojen kunnallisen verovapauden lopettamista, kunnallisveron muuttamista progressiiviseksi ja kunnallisen liiketoiminnan laajentamista. Näin voidaan laittaa kunnalliset palvelut kuntoon ja vähentää palvelujen eriarvoisuutta.