Budjettikehys miljardiluokan tulonsiirto yrityksille

Kataisen hallituksen torstaina sopima valtiontalouden kehys on miljardiluokan tulonsiirto työntekijöiltä ja kotitalouksilta yrityksille. Jättipotin saavat useiden suurten pörssiin listaamattomien yritysten rikkaat omistajat. Lupaukset työllisyydestä jäivät tyhjän päälle ja kuntien palvelujen leikkaaminen jatkuu, kun hallitus piti tärkeimpänä luottoluokittajien ja Elinkeinoelämän keskusliiton toiveiden täyttämistä.

Hallitus sanoo panostavansa valtiontalouden kehyksissä kasvuun, työllisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja vakauteen. Todellisuudessa on pikemminkin päinvastoin.

Kasvua se tarjoaa yritysten verohelpotuksiin. Yritykset saavat noin 900 miljoonan euron alennuksen yhteisöveroon, 100 miljoonan tuen rikkidirektiiviin sopeutumiseen, 120 miljoonan alennuksen windfall-veroon ja kymmeniä miljoonia lisää tukea pääomasijoituksiin. Osinkojen verotuksen laajentamisessa hallitus valitsi mallin, joka suosii rikkaimpia listaamattomien yritysten omistajia.

Työllisyyslupaus tyhjän päällä

Lupaukset työllisyyden perustuvan pelkkiin toiveisiin siitä, että verohelpotuksia saavat yritykset palkkaisivat lisää työntekijöitä.

Kokemus yrityksille jo aiemmin annetuista verohelpotuksista eivät anna mitään tukea tällaisille toiveille. Yhteisöveron alentamisella hallitus vain kiihdyttää Euroopassa käynnissä olevaa verokilpailua, jolla murennetaan julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitusta.

Yritysten verohelpotusten maksajiksi joutuvat epäoikeudenmukaisesti tavalliset palkansaajat, joiden ansiotulojen indeksitarkistukset jätetään tekemättä, ja kulutus- ja sähköverojen korotusten maksajina myös pienituloiset. Vain osa yritysveron alennuksista kerätään takaisin osinkoja verottamalla.

Kunnilta leikataan taas

Hallitus jatkaa kuntien rahoituksen leikkaamista. Kuntien valtionosuuksia vähennetään summalla, jota hallitus ei halunnut vielä kertoa. Kuntaliiton arvion mukaan se on noin 200 miljoonaa euroa. Jäteveron tuoton ohjaaminen kunnille korvaa tästä vain murto-osan. Kuntien taloutta uhkaavat kiristää myös yhteisöveron alentaminen ja kuntien vastuun lisääminen työmarkkinatuen rahoituksessa. Työmarkkinatuen muutos vie Kuntaliiton arvion mukaan kunnilta noin 150 miljoonaa euroa.

Leikkaamalla kunnilta hallitus siirtää palvelujen rahoitusta pieni- ja keskituloisille, kun kunnalliset verot ja maksut nousevat.

Lähipalveluja karsitaan

Valtiontalouden menokehysten lisäksi hallitus sopi torstaina suurkuntahankkeen jatkamisesta ja siihen liittyvästä sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittämisestä.

Pienille kunnille jätetään sosiaali- ja terveyspalveluissa vain maksajan rooli, niiltä viedään kokonaan oikeus järjestää itse näitä peruspalveluja. Keskikokoiset kunnat saavat järjestää joitain peruspalveluja, mutta useimpien sote-palvelujen osalta ne ovat vain ns. isäntäkunnan tai kuntayhtymän laskujen maksajia. Myös isojen kaupunkien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy suurelta osin sote-alueille, joita muodostetaan noin 20 ja viidelle erityisvastuualueelle.  

Lisäksi hallitus päätti karsia kuntien lakisääteisiä tehtäviä miljardilla eurolla. Tämäkin tarkoittaa palvelujen ja työpaikkojen vähentämistä.

Kuntien asemaa heikentää myös hallituksen sopima lakiesitys kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä. Se leikkaa osan kuntien tuloista yhtiöverotuksella valtiolle. Samalla se siirtää valtaa kuntien vaaleilla valituilta edustajilta yhtiöiden hallituksille ja liikasalaisuuksien verhojen taakse.

Ara-järjestelmää ajetaan alas

Hallitusvasemmiston ennalta mainostamassa asuntopolitiikan uudistamisessakin näkyy vahvasti kokoomuksen kädenjälki. Kokoomus sai läpi uuden korkotukijärjestelyn, jossa valtion tuella rahoitettujen vuokra-asuntojen myyntirajoitukset lyhenevät 40 vuodesta 20 vuoteen.

Toisaalta asuntopakettiin sisältyy pienempiä positiivisia asioita: Osaan ara-lainoista tulee korkojen alennuksia, valtion Kruunu-asunnot ryhtyy rakennuttamaan asuntoja Helsingin seudulla ja asumistuen enimmäisvuokrien rajoja nostetaan.  Asuntovelkaisten asemaa kuitenkin kiristetään leikkaamalla lainojen korkovähennysoikeutta.

Opiskelijoiden opintoraha sidotaan indeksiin, tosin vasta elokuussa 2014, ja itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden tuen sidonnaisuutta vanhempien tuloihin lievennetään. Samalla kuitenkin kiristetään opintotuen ehtoja ”kannustavammiksi”.  

Työttömyysturvaan tulee eräitä työmarkkinajärjestöjen jo aiemmin sopimia muutoksia. Työssäoloehto lyhenee kuuteen kuukauteen, mutta alle kolme vuotta töissä olleiden työttömyysturvan kestosta leikataan pois 100 päivää. Osatyökykyisten työllistymistä luvataan edistää.

Kehitysyhteistyön rahoitusta leikataan 29 miljoonalla ja rahoitus riippuu jatkossa merkittävältä osin päästökaupan tuotoista.

Vaihtoehtoja leikkauspolitiikalle

Hallituksella olisi ollut mahdollisuus tehdä toisenlaisia valintoja. Se olisi voinut hylätä leikkauspolitiikan, etenkin kun Suomen julkinen talous on kokonaisuutena ottaen ylijäämäinen.

Jos halutaan todella panostaa työllisyyteen, pitää luoda uusia työpaikkoja esimerkiksi kuntien palveluihin ja valtion yritystoiminnalla ympäristöteknologian alalla. Oikeudenmukaisuutta voidaan edistää rajoittamalla yritysten verohelpotukset vain pienyrittäjiin ja lopettamalla pääomatulojen verovapaus kunnallisverotuksessa. Oikeudenmukaisuutta voi edistää myös lisäämällä kunnallisten palvelujen rahoitusta, hylkäämällä lähipalveluja heikentävän suurkuntahankkeen ja karsimalla erilaisia tukia yksityiselle terveys- ja hoivabisnekselle. Vakautta edistäisi asevarustelun vähentäminen ja näin säästyvien varojen suuntaaminen sosiaaliseen turvallisuuteen, ympäristönsuojeluun ja köyhien maiden auttamiseen.