Puheenvuoroja

”Irti porvareista” ja uusi Forssan ohjelma

– 1.5.2013 Oulun vappumarssilla

”Pääoma vaiko kansat on veljet keskenään”, kysytään laulussa. Kysymys on entistä ajankohtaisempi. Euroopassa ovat käynnissä laajimmat luokkataistelut moneen vuosikymmeneen. Suurpääoma ja oikeisto pyrkivät romuttamaan työväenliikkeen taistelulla saavutetut oikeudet. Tuloja, varallisuutta ja valtaa jaetaan uudelleen pienen rikkaan vähemmistön hyväksi. Euroopan unionin kautta ajetaan läpi ratkaisuja, joita ei missään demokraattisessa käsittelyssä hyväksyttäisi.

Euroopan unionin luvattiin tuovan työpaikkoja, hyvinvointia ja vakautta. Mutta mitä EU on tuonut? Eurokurilla tuhotaan työpaikkoja, leikataan palkkoja ja eläkkeitä, kavennetaan demokratiaa ja ajetaan maa toisensa jälkeen katastrofiin. Vasemmistopolitiikkaa ei ole se, että tuetaan pankkeja ja keinottelijoita, kun pitäisi auttaa hädässä olevia ihmisiä.

Me kommunistit vetoamme sosialidemokraatteihin ja vasemmistoliittolaisiin: Liittykää eurooppalaisen ay-liikkeen ja Euroopan vasemmiston taisteluun kurjistamispolitiikkaa vastaan. On vapautettava kehitys finanssimarkkinoiden ja EU-sopimusten kahleista.  

Suurkunta- ja sote-peli vihellettävä seis!

Kataisen hallituksen ministerit kertovat yrityksille jakamansa miljardiluokan verohelpotusten tuovan työtä ja investointeja. Mutta mitä muuta suurfirmojen tukemisesta on seurannut, kuin lisää joukkoirtisanomisia, lisää työttömiä ja lisää voittoja kapitalisteille?

Ministerit kehuivat laittaneensa osingot verolle ja tulonjaon oikeudenmukaisemmaksi. Mutta miten kävikään? Verotus on suuriakin osinkoja saaville usein vielä edullisempaa kuin ennen hallituspuolueiden puheenjohtajien sopimia muutoksia.

Kataisen hallitus sanoo turvaavansa sosiaali- ja terveyspalvelut. Miten, sitä eivät ministerit tiedä itsekään. Ja miten tietäisivätkään, kun hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia ja yhteisövero-osuuksia reilusti yli miljardilla joka vuosi.

Kuntaliitosten piti olla ratkaisu palvelujen turvaamiseen. Mutta mitä on tapahtunut siellä, missä on tehty suurkuntia? Oulu, Joensuu, Jyväskylä, Kouvola…. Suurkunnat ovat ensitöikseen lopettamassa lähipalveluja ja näin lisäämämässä markkinoita yksityiselle bisnekselle.

Suurkunta- ja sote-peli on vihellettävä poikki. Uudeksi suunnaksi on otettava julkisten lähipalvelujen ja lähidemokratian kehittäminen. Rahaa palvelujen parantamiseen löytyy perumalla yhteisöveron alennus ja laittamalla pääomatulot kunnallisverolle. Suuretkaan kunnat eivät ole tarpeeksi isoja vastatakseen erikoissairaanhoidon kaltaisista tehtävistä. Siksi tarvitaan vaaleilla valittava maakuntahallinto, jonka tehtävät rahoitetaan pääosin valtion progressiivisella verotuksella.

Suomi irti Naton sotakumppanuudesta

Tuhannet ja taas tuhannet ihmiset joutuvat viettämään vappua pommitusten, sodan ja väkivallan pelossa. Afganistan ja Syyria kertovat järkyttävällä tavalla siitä, että aseet eivät tuo rauhaa. Sodilla ja Nato-joukoilla ylläpidetään järjestelmää, jossa sata rikkainta ihmistä tienaa vuodessa summan, jolla voitaisiin lopettaa nälkä ja köyhyys maailmasta.

Suomi voisi olla rauhan rakentaja, mutta Kataisen hallitus valmistelee jatkoa osallistumiselle Afganistanin sotaan ja osallistumista Naton johdolla Islannin ilmavalvontaan. Me kommunistit haluamme irrottaa Suomen Naton sotakumppanuudesta ja jatkuvasta asevarustelusta. Haluamme rakentaa maailmaa, jossa ”kansat on veljet keskenään” – maailmaa ilman sotia ja rasismia.

Forssan ja Oulun kokouksen – vasemmisto tänään

Olemme poikkeuksellisen suurten valintojen edessä. Saako yhä eriarvoisempi ja tuhoisampi kehitys jatkua? Vai muutetaanko suunta?

Jo Karl Marx varoitti kapitalismin synnyttävän ”kokonaisen huijausten ja petosten järjestelmän” osakemarkkinoilla. Nykyisin tämä pörssikeinottelu on syrjäyttänyt yhä laajemmin niin ihmisten kuin reaalisen talouden tarpeet. Talvivaaran kaivos on esimerkki siitä, miten rosvokapitalismi tuhoaa myös luontoa, jopa vihreiden ministereiden tukemana.

Forssan kokous nosti 110 vuotta sitten tunnuksen ”Irti porvareista” ja esitti radikaalin uudistusohjelman. Sen jälkeen työväenpuolue teki Oulun kokouksessa pesäeron ”ministerisosialismiin”, joka oli hylännyt työväenliikkeen tavoitteet ja periaatteet.

Tänään tarvitaan uusi Forssan ohjelma, joka nostaa vasemmiston taas suurten yhteiskunnallisten uudistusten liikkeeksi. Talouden pitää olla ihmistä varten, eikä päinvastoin. On jaettava tuloja ja töitä tasaisemmin lyhentämällä työaikaa ansiotasoa alentamatta ja parantamalla perusturvaa. Suuren rahan ja euroeliitin vallasta on siirryttävä todelliseen kansanvaltaan, osallistuvaan demokratiaan. On murrettava finanssimarkkinoiden valta ja luotava julkinen, demokraattisesti hallittu pankkisektori. On luotava taloudellisen kehityksen malli, joka ei tuhoa maapallon luonnonvaroja. On taottava miekat auroiksi. On aika nostaa esiin vaihtoehto kapitalismille, nykyaikainen 2000-luvun sosialismi.

Suomen kommunistinen puolue kutsuu tekemään vastarinnan ja vaihtoehtojen toimintaohjelmaa. SKP ehdottaa radikaalin vasemmistolaisen ja punavihreän liittoutuman kokoamista muutoksen näköalojen vahvistamiseksi.

Työväenliikkeen ja kansalaisliikkeiden aloitteilla on tätä maata ja maailmaa ennenkin muutettu. On asetettu kyseenalaiseksi vallalla olleita totuuksia ja tehty mahdottomalta näyttäneestä totta. Toverit, ystävät – tartutaan yhdessä tähän vapun punaiseen haasteeseen!