Uusi hallitus lupaa kovenevaa EU-kuria

Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen hallitusneuvotteluista julkistetut ensimmäiset linjaukset lupaavat kovenevaa EU-kuria, lisääntyvää Nato-varustelua ja kiristyvää pakolaispolitiikkaa.

EU-komento ja TTIP

Perussuomalaisten EU-kriittinen takki on kääntynyt ja sekin on sitoutunut EU:n talouskurisopimusten vahvistamiseen, talouskoordinaation syventämiseen ja vahvan pankkiunionin muodostamiseen. Samalla Timo Soinikin hyväksyy uudet tukipaketit kriisimaille, kunhan ne hoidetaan EU:n vakausmekanismin kautta.

Hallitusneuvottelujen talouskurisopimusten noudattamisesta tarkoittavat myös sitoutumista ”sopivasti” juuri hallituneuvotteluihin julkistettuihin EU-komission vaatimuksiin julkisten menojen leikkaamisesta julkisen talouden bruttovelan painamiseksi alle 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta, eläkeiän sovitun korotuksen toteuttamisesta ja varhaiseläkkeelle pääsyn vaikeuttamisesta, ”kustannustehokkaiden” kunta- ja sote-uudistusten toteuttamiseksi, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien ”työllistettävyyden” lisäämiseksi, palkankorotusten rajoittamiseksi ja vähittäiskaupan kilpailun lisäämisestä.

Kovenevan EU-kurin lisäksi hallitusneuvotteluissa on sovittu, että hallitus tukee Yhdysvaltojen ja EU:n välisen TTIP-kauppasopimuksen solmimista. Ilmastosopimusten lähtökohdaksi hallituslinjauksissa asetetaan kansainvälinen kilpailukyky, markkinaehtoisuus ja kustannustehokkuus. – Varsinainen asia ilmastonmuutoksen torjumisesta alistetaan suuryhtiöiden voittojen ja halvan energian saannin turvaamiselle.

Kiristyvä pakolaispolitiikka

Maahanmuuttopolitiikassa Perussuomalaiset ovat joutuneet perääntymään kovimmista vaatimuksistaan, mutta saaneet kiristettyä tulevan hallituksen linjauksia. 

EU-alueen ulkopuolelta tulevien ja suojaa tarvitsevien perheiden jälleenyhdistämistä vaikeutetaan. Rikoksiin syyllistyneiden ja ”yleiselle järjestykselle vaarallisten” maasta poistamista vauhditetaan. Pakolaiskiintiö säilyy nykytasolla, mutta sen sisälle lasketaan myös mahdollinen EU:n vastuunjako Välimeren alueen pakolaisista.

Nähtäväksi jää, mitä epämääräiset muotoilut maahanmuuton ”kustannusta” selvittämisestä ja asumisperusteisen sosiaaliturvan ”selkiyttämisestä” tarkoittavat. Positiivista on kuitenkin maahanmuuttokeskustelun kannustamiseen liittyvä kannanotto ”rasismia ei sallita”.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta saapuville opiskelijoille tulee lukukausimaksut.

Nato ja asevarustelu

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa hallitus palasi Vanhasen hallituksen kauden muotoiluun, jonka mukaan ”toteutetaan käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpidetään mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä”. Nato-jäsenyyden vaikutuksista tehdään selvitys. Poissa on Kataisen hallituksen ohjelman kirjaus siitä, että hallitus ei hae Nato-jäsenyyttä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksissa on mutakin huomionarvoista. Aiemmin hallitusohjelmin ulkopoliittisten linjausten alkuun kuulunut tavoite YK:n roolin vahvistamisesta on kokonaan pois. Samoin puuttuvat kokonaan maininnat kansainvälisen aseidenriisunnan edistämisestä. Sen sijaan Suomen osalta linjauksissa sitoudutaan lisäämään asemäärärahoja ja valmistelemaan useiden miljardien hintaiset hankinnat Hornet-hävittäjien korvaamiseksi ja merivoimille. Linjauksissa avataan ovea myös armeijan havittelemalle tietoliikenteen vakoilulle.

Suhteissa Venäjään sitoudutaan edelleen EU:n yhteiseen politiikkaan, vaikka myös kahdenväliset suhteet mainitaan.

Kehitysmaiden köyhille luvataan vain leikkauksia. Lisäksi supistuvakin kehitysyhteistyö sidotaan yritystoiminnan roolin korostamiseen.

Visio Suomesta ilman työläisiä, hyvinvointivaltiota ja demokratiaa

Seuraavaksi on kylmää kyytiä luvassa palkansaajille, työttömille, eläkeläisille ja muille vähävaraisille Suomessa, kun SSS-hallitus alkaa sopia useiden miljardien leikkauksista ja ”sopeuttamistoimista”.  Kuvaavaa on, että niiden lähtökohtana on keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen visio ja strategiapaperi, jossa ei ole edes sellaisia sanoja kuin palkansaaja, palkka, perusturva, hyvinvointiyhteiskunta, ympäristö, ay- ja kansalaisjärjestöt, demokratia, solidaarisuus tai rauha.