Eikö maksuista päätä kukaan?
Voivatko terveyspalvelujen maksut nousta ilman, että kukaan päättää siitä? Ainakin Helsingin kaupungin terveystoimen johto yrittää tätä.
Kaupunginvaltuuston eilisessä kokouksessa paljastui, että terveyslautakunnalle oli kerrottu, että elokuun alusta voimaan tulevista maksujen korotuksista ei aiota päättää missään. Johtavien virkamiesten tulkinnan mukaan yli kahdeksan vuotta sitten, erilaisen lain aikana ja silloisen lautakunnan hölmöyksissään yksimielisesti tekemän päätöksen nojalla lain sallimat korotukset tulevat automaattisesti voimaan enimmäismääräisinä ilman, että siitä kukaan päättää.
Kysyin asiasta vastaavalta apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkoselta, pitääkö lautakunnalle kerrottu paikkansa ja kuka päättää maksuista. Muistutin, että nyt voimaan tulleen uuden lain perustelujen mukaan korotukset lisäävät tarvetta harkita kunnissa maksujen alentamista tai jopa maksuista vapauttamista. Miten tämä harkinta tehdään, jos kukaan ei päätä mitään? Uuden lain mukaan valtioneuvosto voi myös päättää asetuksella maksujen enimmäismäärien korotuksista, jolloin valtioneuvosto saa avoimen valtakirjan maksujen jatkuvaan nostamiseen ellei Helsingissä päätetä itse kulloinkin perittävistä maksuista.
Kokkonen vastasi vain lakonisesti, että virkamiehet toteuttavat kaupunginhallituksen päätöstä.
Vaadin häneltä uudelleen vastausta siihen, kuka tai missä päätetään maksuista, kun kaupunginhallituksen ja lautakunnan vuoden 2000 alunpäätösten jälkeen on muutettu maksuja koskevaa lakia, maksujärjestelmiä ja sidottu maksut indeksiin. Kysyin myös, miten toteutuvat kuntalain 27 § asukkaiden vaikutusmahdolliuuksista, 29 § tiedottamisesta, oikeudesta saada tietoa päätösten perusteluista ja 89 § asukkaiden oikeudesta esittää oikaisuvaatimus, jos kukaan tai missään ei tehdä päätöstä.
Kokkonen kieltäytyi vastaamasta.
Tässä on kyse monella tavalla periaatteellisesta asiasta. Miten käy asukkaiden oikeuksien ja vaaleilla valittujen edustajien päätösvallan, jos jonkun aikaisemman lautakunnan antama valtuustus säilyy ikuisesti, vaikka lait, palvelujärjestelmät, valtuutetut jne muuttuvat? Miten käy oikeusvaltion periaatteiden, jos kuntien harkintavaltaan säädetyt maksut nousevat ilman, että kukaan tekee missään päätöstä, johon kirjattaisiin perustelut ja josta asukkaat voivat valittaa?
Terveyspalvelujen maksujen korottamiseen liittyy Helsingissä muitakin kyseenalaisia piirteitä. Terveyslautakuntaan asiaa ei ole tuotu muuta kuin ilmoitusasioissa. Lautakunta ryhtyi kuitenkin siinä yhteydessä käsittelemään asiaa ja lautakunnassa tehtiin parikin kannatettua ehdotusta maksuista. Tämän jälkeen lautakunnan puheenjohtaja, vihreiden Suzan Ikävalko lopetti asian käsittelyn.
Vihreiden Minerva Krohn puolestaan toivoi valtuustokeskustelussa, että esimerkiksi hammashoidon maksujen korotukset ohjaavat keskituloisia käyttämään yksityisiä palveluja. Kysyin puhuiko hän tässä vihreiden vai uuden työnantajansa, Terveystalo Oy:n äänellä. Krohn ei vastannut.
Ehdotin eilisessä kokouksessa, että valtuusto asettaa tilapäisen tarkastusvaliokunnan tutkimaan erityisesti terveyspalvelujen maksujen päättämistä. Kun tätäkään ei hyväksytty, pitänee harkita muita toimia – esimerkiksi oikaisuvaatimusta. Joku tolkku kunnallisessa päätöksenteossa on sentään oltava.
Kirjoita kommentti
- Tähdellä * merkityt kohdat pakollisia