Helsingin Energia ja EU

Helsingin Energia ja EU

Helsingin Uutisten kautta on tänään nostettu kohu siitä, että Euroopan unionin komissio voi tulkita Helsingin Energian verotuskohtelun olevan kilpailua vääristävää suosimista. Kunnallisena liikelaitoksena Helsingin Energia ei maksa voitoistaan veroa. Ne ovat osa kaupungin taloutta ja niitä on voitu käyttää muiden palvelujen rahoittamiseen.

Jutun taustallaon EU-komission päätös, jossa Ranskan valtion energialaitoksen EDF:n kohtelu verotuksessa todetaan perusteettomaksi eduksi. Suomessakin Elinkeinoelämän valtuuskunta on käyttänyt EU-komission ns. destia-päätöstä keppihevosena, jolla se ajaa kunnallisten energialaitosten yhtiöittämistä, kilpailuttamista ja yksityistämistä.

EU-komission päätöksen soveltamisesta kunnallisiin liikelaitoksiin ei ole vielä selvyyttä. Kannattaa muistaa sekin, että EU:n palveludirektiivistä käydyn kädenväännön tuloksena todettiin, että kilpailuttamisen pakko ei koske kuntien omaa toimintaa. 

Jos EU-komissio alkaa ahdistella myös kunnallisia energialaitoksia, on Helsingin Energian osalta yksi aika helppo keino välttää syytökset kilpailua vääristävästä kohtelusta: Helsingin Energian toiminta helsinkiläisten energiahuollon alueella voidaan eriyttää sen toiminnasta muualla, yleisillä markkinoilla.

Kun tähän vielä liitetään energialaitoksen hinnoittelun kohtuullistaminen
irrottamalla ne markkinaehtoisista hinnoista, vahvistetaan energialaitoksen
luonnetta kunnallisena palveluna. Itse asiassa Helsinki on jo eriyttänytkin toimintoja siten, että se omistaa osuuksien muista energiayhtiöistä Mankala-yhtiön kautta.

Helsingin Energian ydintoiminta, jota varten se on perustettu, on helsinkiläisten energiatuotanto ja -huolto. Kaupungin energialaitos voi keskittyä siihen. Muuta toimintaa varten voidaan perustaa erillinen liikelaitos, jos se on EU:n takia välttämätöntä.

Vaikka EU-komission linjauksista ei pidä tehdä liian hätäisiä johtopäätöksiä kunnallisten liikelaitosten suhteen, kertovat ne kuitenkin siitä, miten komission avulla ajetaan yksityistämistä ja heikennetään julkisten palvelujen rahoitusta. Tässä on taas yksi syy lisää vastustaa markkinoiden ja kilpailun vapauden ensisijaisuuteen perustuvaa Euroopan unionia ja sen uutta Lissabonin sopimista. 

Kirjoita kommentti