24 t yhteiskunta?

Viikoittaiset vapaapäivät ja yötyön kielto olivat työväenliikkeen alkuvaiheen keskeisiä vaatimuksia ja tärkeitä saavutuksia. Nyt ollaan kaupan alalla siirtymässä yli sata vuotta taaksepäin historiassa.

Hallitus on tuomassa eduskuntaan esityksen, jonka mukaan alle 400 neliön päivittäistavarakaupat saavat olla auki 24 tuntia vuorokaudessa ja muutkin avoinna ympäri vuoden sunnuntaisin. Palvelualojen ammattiliiton johto on yllättäen saatu mukaan avaamaan tietä tälle hankkeelle. 

Työntekijöille luvataan tietysti yötyöstä ja sunnuntaista lisää liksaa. Mutta voiko rahalla korvata sitä, että heiltä viedä oikeus yhteiseen vapaa-aikaan perheiden ja ystävien kanssa? Voiko rahalla korvata sen, että äidit ja isät eivät voi olla lastensa kanssa edes sunnuntaina ja kotona yöllä? Entä kaupan työntekijöiden turvallisuusongelmien lisääntymisen yötyön myötä? 

Kaupan aukioloaikojen pidentäminen vaikuttaisi myös muiden alojen ja muun yhteiskunnan kehitykseen. Se koskee muun muassa kuljetus- ja elintarvikealaa. Se avaa päätä työaikalainsäädännön romuttamiseen muillakin aloilla. 

Erityisesti on syytä kysyä, miten aiotaan turvata lasten päivähoito, jos suuri osa kaupoista on auki 24 tuntia päivässä ja 7 päivää viikossa? Jäävätkö pienet koululaiset yksin iltaisin, öisin ja viikonloppuisin? Entä mitä sanovat päivähoidon työntekijät yö- ja sunnuntaityön laajenemisesta myös päivähoidossa?

Kaupan työaikasäädösten romuttamista on perusteltu kilpailun lisäämisellä. Sen on väitetty tuovan myös edullisemmat hinnat. Näin väitteisiin en usko lainkaan. Todennäköisempi seuraus on kaupan keskittyminen suurten yritysten hallintaan ja suuriin kauppakeskuksiin. Pienillä kaupoilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia pyörittää liikettä ympäri vuorokauden ja joka päivä. 

Kaupan yötyötä ja sunnuntaityön laajentamista vastaan on syytä ottaa kantaa kaikkien, jotka eivät halua työaikalakien romuttamista ja siirtymistä 24 tunnin yhteiskuntaan.

Kirjoita kommentti