Voitot ja irtisanomiset
Metso-konserni ilmoitti eilen aikovansa irtisanoa 1 200 työntekijää. Paperi- ja massakoneiden tekijöistä lähes joka kolmas hitetään ulos. Yhtiön johto perustelee tätä tilauskannan vähenemisellä. Yhtiö tekee kuitenkin samaan aikaan voittoa. Uusimman osavuosikatsauksen mukaan viimeksi kuluneen vuoden voitto on noin 180 miljoonaa.
Metso ei ole ainoa. Samalla tavalla toimivat Nokia, Metsä-Botnia, UPM, Stora Enso, Sanoma News ja moni muu suuryhtiö. Metso ei ole myöskään ainoa, jossa johtajien ongelmana ei ole toiminnan tappiollisuus – vaikka voitot pienenisivätkin – vaan ennen muuta osakekurssien aleneminen. Pörssikursseja pyritään nostamaan irtisanomalla väkeä. Samalla yhtiöiden johto lietsoo kriisimielialoja ja pelon ilmapiiriä, jossa se voi ajaa läpi myös heikennyksiä työehtoihin.
Lama vaikeuttaa tietysti tuotteiden kysyntää, mutta irtisanomiset, lomautukset, työttömyysturvan heikentäminen ja julkisten palvelujen leikkaaminen vain pahentavat asiaa. Yhtä vähän irtisanomiset ja lomautukset auttavat esimerkiksi metsäteollisuuden uusien tuotteiden kehittämisessä.
Mitä tekee Matti Vanhasen hallitus? Ei mitään ainakaan irtisanomisten ja lomautustenvyöryn pysäyttämiseksi. Tähän mennessä hallitus on suuntautunut pikemminkin palkitsemaan talouslaman pääsyyllisiä, lupaamaan rahoitustukea pankeille ja suuryhtiöille. Tukea jaetaan jopa vastikkeetta, vaikka rahoitusmarkkinoiden sääntely vaatisi pääoman vallan rajoittamista – puhumattakaan demokratian ulottamisesta talouteen.
Joukkoirtisanomisille avattiin tietä jo aiempien hallitusten aikana heikentämällä työntekijöiden irtisanomissuojaa. Irtisanominen tulee Suomessa yhtiöille paljon halvemmaksi kuin keskimäärin EU-maissa.
Pienituloisimpien toimeentulon parantaminen ja kuntien rahoituksen vahvistaminen ovat nopeimpia ja tehokkaimpia tapoja torjua lamaa. Mutta juuri näihin kohteisiin porvarihallitus ei ole tähän mennessä ohjannut yhtään lisää rahaa. Tässä suhteessa Suomen hallituksen linja on kovempi ja oikeistolaisempi kuin monissa muissa maissa. Jopa USA:n, Saksan ja Ranskan hallitusten elvytyspaketeissa on osoitettu edes jotain myös julkisen sektorin työpaikkojen lisäämiseen ja sosiaaliturvaan.
Suomen ay-liikkeen johdon alistuneisuuden ohella voi kysyä myös, missä on eduskunnan opposition johdonmukaisuus? Esimerkiksi Helsingissä kaikki eduskuntapuolueet hyväksyivät budjetin, joka leikkaa työllisyyden hoitamiseen tarkoitetuista varoista yli neljänneksen ja jatkaa peruspalvelujen alibudjetoimista. SKP:n ja Helsinki-listojen syksyllä esittämä vaihtoehtobudjetti on entistä ajankohtaisempi.
Kirjoita kommentti
- Tähdellä * merkityt kohdat pakollisia