SATA-komitea ja perusturva

Sosiaaliturvan uudistamista valmisteleva SATA-komitea on jäänyt esityksiä valmistellessaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen johtajien asettamien raamien vangiksi. Komitea ei esitä edes tavoitteeksi sitä, että perusturva nostettaisiin säälliselle tasolle – esimerkiksi EU:n viralliseen köyhyysrajaan, noin 850 – 950 euroon kuukaudessa. 

Kovimman kohtelun komiteassa ovat saaneet kaikkien pienituloisimmat, jotka elävät toimeentulotuen varassa, pitkäaikaistyöttömät, opiskelijat ja pätkätyöntekijät. Komitea ei esitä mitään parannusta toimeentulotuen perusosaan, työmakkinatukeen, työttömyysturvan peruspäivärahaan ja opintorahaan. Asumistukea luvataan ”yksinkertaistaa”, mutta miten, se jää auki. Pientenkin etuuksien verotus jatkuu.

Komitean esittämä takuueläke lupaa vuonna 2011 noin sadan euron korotuksen pienimpiin eläkkeisiin. Hyvä asia on myös lapsilisien ja muiden etuuksien sitominen indeksiin. Valitettavasti komitea sitoo nämäkin uudistukset linjaukseen, jonka mukaan takuueläkkeen myötä tuleva taso eli 685 euroa kuukaudessa on perusturvan eri muodoista ”korkein taso”. Muu perusturva pidetään vielä jatkossakin alempana.

Työttömyysturvaa koskevat esitykset ovat nekin ristiriitaisia. Työttömyysturvalle paluun ehtona oleva työssäoloaika lyhennettäisiin 10 kuukaudesta 8 kuukauteen ja työmarkkinatuesta poistettaisiin puolison ja vanhempien tuloihin perustuva harkinta. Toisaalta ns. eläkeputken ja osa-aikaeläkkeen ikärajaa ollaan nostamassa. Lisäksi koulutustuki leikkaisi jatkossa ansiosidonnaisen turvan maksimiaikaa ja muutosturvan korotetun päivärahan maksuaika lyhenisi.

Kaiken lisäksi valtionvarainministeri Jyrki Kataisen ja työmarkkinajärjestöjen johtajien sopima työnantajien kansaneläkemaksun poistaminen murentaa perusturvan rahoitusta. Kela-maksun poistaminen on työnantajille miljardiluokan veronkevennys. Suurimman potin saavat pääomavaltaiset suuryhtiö, koska kela-maksu on porrastettu yrityksen pääomavaltaisuuden mukaan. 

SATA-komitean keskeinen vastaus sosiaaliturvan rahoitustarpeisiin on ”elatussuhteen” kehittäminen niin, että entistä useampi on töissä ja entistä pidempään. Työikäisille ja työkykyisille työ on tietysti sosiaaliturvan perusta. Mutta lama, työttömyys, pätkätyöt ja kuntien rahoituskriisi vievät pohjaa pohjaa komitean toiveilta, että tästä löytyisi ratkaisu sosiaaliturvan rahoitusongelmiin. 

Varsinaisen karhunpalveluksen perusturvan uudistamiselle on tehnyt työmarkkinajärjestöjen johto. Se on kieltäytynyt hyväksymästä perusturvan korottamista, ellei samaan aikaan käytetä vielä enemmän rahaa ansiosidonnaisen turvan korottamiseen. Kytkös perusturvan ja ansiosidonnaisen turvan välillä on esitetty jotenkin muuttumattomaksi, vaikka perusturva on jatkuvasti jäänyt jälkeen ansiosidonnaisesta turvasta.

Eläkejärjestelmän puolella tuo kytkös voitiin kiertää ns. takuueläkkeellä, joka maksetaan pienten kansaneläkkeiden päälle. Vastaava voitaisiin tehdä myös muuhun perusturvaan, kuten toimeentulotukeen ja työmarkkinatukeen. Se olisi oikeudenmukaista, lisäisi myös pätkätyötä tekevien turvaa ja olisi ammattiyhdistysliikkeen kannalta sikälikin hyvä asia, että perusturvan tason nostaminen vähentää työnantajien mahdollisuuksia teettää töitä aivan matalilla palkoilla. 

Mitä työeläkkeisiin tulee, työeläkekassoihin on kertynyt jo noin 120 miljardia varoja. Niistä on hallitusten myötävaikutuksella saanut kuitenkin viime vuosina sijoittaa lähes puolet pörssipeliin. Nyt sijoituksista on hävinnyt finanssikriisin myöt ilmeisesti useita miljardeja. Työeläkevaroilla tapahtuvaa pörssipeliä pitäisikin rajoittaa.

Kun SATA-komitea nyt jatkaa työtään, pitää sen tavoitteisiin ottaa perusturvan kattava ja riittävä tasokorotus. Tähän löytyy rahaa esimerkiksi laittamalla pörssikaupalle vero, kiristämällä pääomatulojen verotusta ja luopumalla asevarustelumenojen lisäämisestä.

Kirjoita kommentti