Pajunen ja Hesari pelottelevat
Pajunen ja Hesari pelottelevat
Helsingin Sanomat nosti kaupunginvaltuuston
strategiaseminaarista dramaattisen etusivun uutisen: ”Helsingiltä puuttuu 1,3
miljardia. Tuloromahdus vaatii tehotoimia”. Paljon oikeampaa olisi ollut uutisoida,
että Helsingin talous on lamasta huolimatta vahva ja kaupunki voi elvyttää.
Hesarin juttu kuuluu sarjaan lamapropagandaa, jolla ihmisiä
pelotellaan alistumaan elinehtojen heikennyksiin. Mainittu 1,3 miljardia oli
kolmen vuoden yhteenlaskettu summa, josta noin puolet on jo aiemmin taloussuunnitelmissa
päätettyjä investointeja. Investoinnin maksavat ajan mittaan itsensä takaisin
korkojen kanssa.
Summasta toinen puoli aiheutuu siitä, että verotuloja arvioidaan
kertyvän vuodessa 200 miljoonaa euroa ennakoitua vähemmän. Se ei kaada
Helsingin budjettia, jonka loppusumma on lähes neljä miljardia.
Kaupunki on tehnyt tällä vuosikymmenelle jatkuvasti
ylijäämää. Viime vuodelta sitä arvioidaan kertyvän 250 miljoonaa. Ylijäämiä on
siirretty ”pahan päivän varalta” toimintapääomaan ja kirjattu edellisten
tilikausien ylijäämään 2000-luvulla yhteensä noin miljardi. Kassatalletuksia kaupungilla oli
viime vuoden lopulla 980 miljoonaa. Velkaa oli Sataman velan mukaan lukien vain
runsaat 700 miljoonaa eli kaupunki oli käytännössä velaton.
Helsingissä on siis varaa elvyttää ja rakentaa lainaa
ottamalla siltaa yli pahimman laman. Sitä paitsi kaupungin johdossa istuvista
puolueista riippuu se, nostetaanko kuntien saamia valtionosuuksia, saatetaanko
pääomatulot kunnallisveron piiriin, luovutaanko rikkaiden ja suuryhtiöiden
verohelpotuksista, laitetaanko lisää rahaa asevarusteluun vai kuntien
palveluihin jne.
Kaupunginjohtaja yrittää saada valtuustolta
strategiaohjelmalla valtakirjan karsia lähipalveluja ja laajentaa
kilpailuttamista yhtiöittämistä ja yksityistämistä. Toivottavasti uusi
valtuusto ei mene tähän halpaan vaan näkee kaupungin oman toiminnan ja talouden
mahdollisuudet. Kannattaa muistaa, että erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut on jo nyt alibudjetoitu. Strategia pitäisi ehdottomasti käsitellä myös lautakunnissa,
johtokunnissa ja henkilöstön kanssa ennen kuin se tuodaan valtuustoon
päätettäväksi.
Kirjoita kommentti
- Tähdellä * merkityt kohdat pakollisia