Lähipalvelujen lopettamislistat

1.12.2009

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen ajama 80 lähipalvelujen toimipaikan lopettaminen on järjetön esitys. Pajunen perustelee sitä 10 miljoonan ”säästöillä”, vaikka lähipalveluista säästämiseen ei ole mitään syytä.

Kaupungin pankkitileillä on lähes 830 miljoonaa euroa edellisten vuosien ylijäämiä ja energialaitos tekee tänäkin vuonna voittoa ennusteiden mukaan 250 miljoonaa. Toisaalta koulut, kirjastot, terveysasemat ja muut lopetettavaksi esitetyt palvelut ovat lähes poikkeuksetta kaupungin omissa tiloissa. Virastot maksavat niistä roimasti omakustannustasoa korkeampaa vuokraa. Ainakaan kaikkia näistä tiloista ei saada vuokralle eikä noin kovalla hinnalla. Toisaalta tilojen monitoimikäytön mahdollisuuksia ei ole vieläkään selvitetty kunnolla.

Pajusen johdolla valmisteltu virkamiesesitys on yhtä yksipuolinen kuin aikaisemmatkin koulujen, terveysasemien ja sairaaloiden lopettamisesitykset. Esityksessä on tarkastelu tiloja vain kiinteistötalouden kannalta. Siitä puuttuu kokonaan palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden ja muiden kokonaisvaikutusten arvio. Esityksiä ei ole arvioitu esimerkiksi sen kannalta, lisäävätkö ne eriarvoisuutta tai mikä merkitys julkisilla tiloilla on alueiden kehitykselle.

Yksipuolinen kiinteistö- ja taloushallinnon lähtökohta johtaa siihen, että toistetaan 90-luvun laman virheita: Palveluja karsitaan, vaikka niiden tarve kasvaa.

Palveluverkkotyöryhmän asettamisesta päätettiin keväällä valtuuston strategiaohjelmassa. Jäin silloin yksin, kun vastustin muun muassa ohjelmaan kirjattua lähipalvelujen karsimisen tavoitetta. Syksyllä myös SDP irtaantui kokoomuksen ajamasta palvelujen leikkaamisesta. Toivottavasti vihreiden, Vasemmistoliiton ja muiden ryhmien piirissä nyt tapahtunut herääminen puhumaan lähipalvelujen puolesta näkyy myös päätöksenteossa.

Oma kysymyksensä onkin vielä se, ketkä päättävät asiasta. Valtuuston strategiaohjelman mukaan asukkailla pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa tällaisiin päätöksiin. Virkamiesten esityksessä ei ole tästä sanaakaan. Valtuuston päätöksen mukaan esitys piti valmistella valtuustolle. Pajusen esityksessä asiat päätetään pitkälle kaupunginhallituksessa ja nopealla aikataululla jo tammikuussa. Lautakuntien roolina olisi käytännössä toimeenpanna kaupunginhallituksen linja vuoden 2011 budjettiesitysten valmistelussa. Valtuuston roolina olisi vain siunata syntynyt budjettiesitys.

Itse esitin jo keväällä ja uudelleen nyt syksyllä, että ennen kuin kaupunginhallitus tekee mitään esitystä, pitää kuulla laajasti asukkaita ja viedä asia myös lautakuntien käsittelyyn.

Kirjastojen puolesta syntynyt jo noin 17 000 osanottajan Facebook-ryhmä kertoo paljon siitä, mikä on helsinkiläisten mielipide. Se on jo vaikuttanut kulttuuri- ja kirjastolautakuntaan. Samaa tarvitaan nyt myös muiden lähipalvelujen pelastamiseksi.

(Kuva Puistolan kirjastosta, jossa asukkaat lainasivat hyllyjä tyhjäksi vastalauseena kirjaston lakkauttamisesitykselle.)

Terja

Posts: 5

Re:
Reply #7 on : Sat December 05, 2009, 11:52:16

Onko totta, että Helsingin suurimmat puolueet ovat sopineet, että demarit ja vihreät eivät aseta omia ehdokkaitaan kaupunginjohtajaksi, vaan tyytyvät kokoomuksen ehdokkaaseen? Jos on, milloin ja miksi näin on sovittu?
Onko tavanomaista vai harvinaista ohittaa lautakunnat ja valtuusto jonkun asian käsittelyssä?

admin_haka

Posts: 2

Sopimuksista
Reply #6 on : Sat December 05, 2009, 16:01:04

Helsingin kaupunginjohtaja valittiin maaliskuussa 2005. Kolme suurta ryhmää olivat sopineet keskenään johtajapaikkojen jaosta, jossa kokoomus sai kaupunginjohtajan. Olin valtuustossa ainoa, joka esitti asian palauttamista uuteen, avoimeen valmisteluun.
Isojen ryhmien edustajat tekevät pienessä piirissä, ilman avointa demokraattista käsittelyä, sopimuksia erityisesti ”vaikeista” ratkaisusta, joilla ei ole yleisen mielipiteen tukea, kuten nyt lähipalvelujen lopettamishanke.

Last Edit: December 05, 2009, 16:05:54 by admin_haka

Terja

Posts: 5

Kiitos teille!
Reply #5 on : Thu December 10, 2009, 17:38:04

Pitääkö se ponsi, jolla valtuusto edellyttää asian tuomista valtuustoon ennen 2011 talousarvioesityksien tekemistä? Vai vieläkö löydetään kommervenkkejä, joilla ohitetaan lautakunnat ja valtuusto? Onko tiedossa mistä äänestettiin noin huomattavan paljon tyhjää?

admin_haka

Posts: 2

Asukastoiminta ratkaisee
Reply #4 on : Thu December 10, 2009, 19:44:00

Valtuuston päätös koskee vasta asian valmistelutapaa. Asukkaiden aktiivisuudesta riippuu, millaiseksi esityksen sisältö muuttuu ja miten päätöksenteko sujuu.
Valtuuston työjärjestyksen mukaan ponsista äänestettäessä tarvitaan enemmistö valtuuston jäsenistä ponnen hyväksymiseen. Siksi ponsia vastustetaan usein tyhjää äänestämällä, koska sekin riittää jos kyllä-ääniä ei tule vähintään 43.

Kirjoita kommentti

Tähdellä * merkityt kohdat pakollisia