Paloheinästä mallia

Paloheinän kirjasto täyttyi eilen ääriään myöten talon yläkerrassa sijaitsevan terveysaseman puolustajista. Satapäisen joukon viesti päättäjille oli selvä ja yksituumainen: emme luovu terveysasemastamme.

Alueen valtuutetut aina kokoomusta myöten lupasivat, että eivät hyväksy esitystä Paloheinän terveysaseman lopettamisesta. Samoin lupasivat paikalle tulleet vihreiden ja demareiden edustajat terveyslautakunnassa.

Paloheinästä kannattaa ottaa mallia muutenkin. Sen terveysasema on Helsingin parhaimpia. Sekä asukkaat että työntekijät ovat keskimääräistä selvästi tyytyväisempiä terveysaseman toimintaan. Tästä on varmaan opittavaa myös keskusteluun siitä, miten palveluja pitäisi parantaa niilla alueilla, joissa nyt on ongelmia.

Ainakin yksi johtopäätös on minusta selvä: Kokoomuksen ajama linja terveysasemien keskittämisestä harvoihin suuriin yksiköihin on väärä. Paloheinä kuuluu Helsingin miittakaavassa pieniin terveysasemiin, mutta toimii hyvin. Sen sijaan Itäkeskus ja muut suuremmat terveysasemat toimivat paljon huonommin. 

Kyse on myös siitä, miten suhtaudutaan niihin tavoitteisiin, joihin kansanterveyslain säätäminen tähtäsi. Lähiterveysasemilla on tärkeä merkitys palvelujen tasavertaisen saatavuuden kannalta. Samalla tiivis lähiterveysasemien verkosto antaa mahdollisuuden hoitaa sairauksien ohella myös terveytttä. Lähiterveysasemalla on helpompi tuntea alueen asukkaiden tilanne, toteuttaa omalääkärijärjestelmää, pitää yhteyttä kouluihin ja kehittää ehkäisevää terveydenhuoltoa. Hyvin toimivat kaupungin omat terveysasemat tulevat myös taloudellisesti edullisemmiksi kuin palvelujen ostaminen yksityisiltä firmoilta. 

Kuka tarvitsee suuria terveysasemia, joiden alueella olisi jopa 100 000 asukasta, kuten kokoomuksen johdolla kaavaillussa noin 4 pääterveysaseman mallissa? Tuskin kukaan muu kuin yksityinen terveysbisnes, joka laskee saavansa lisää asiakkaita kun terveysasemia vähennetään ja kun suuria terveysasemiaon helpompi kilpailuttaa.

(Kuva Toivo Koivisto)

Kirjoita kommentti