Sosiaalifoorumi ja Katainen

Suomen sosiaalifoorumi kokosi ilahduttavan paljon ihmisiä keskusteluun vaihtoehdoista nykyiselle uusliberalistiselle politiikalle. Kahden päivän aikana pidettyissä useassa kymmenessä tilaisuudessa oli yhteensä yli 2 000 osanottajaa.

Itse ehdin olla mukana keskustelemassa muun muassa lähipalveluista, lähidemokratiasta ja metropolitiikasta, Leninistä ja 2000-luvun sosialismista, harmaasta taloudesta ja siitä, onko uusliberalismin aika ohi. 

Harmaasta taloudesta ja veronkierrosta tuli esille hätkähdyttäviä tietoja. Järjestäytyneen rikollisuuden osuus talousrikoksista on noussut jyrkästi. Se oli vuonna 2007 noin 25 % ja viime vuonna jo 44 %. Viranomaisyhteistyön VIRKE-projektin päällikön Janne Marttisen mukaan syynä on se, että talousrikosten alueella kiinni jäämisen riski ja rangaistukset ovat pieniä, mutta voitot suuria. Esimerkiksi monien satojen tuhansien veropetoksista voi selvitä vain tonnin tai muutaman sakoilla. 

Rahanpesun ehkäisemistä koskeva lainsäädäntö on Suomessa jopa Viroa kehnompaa. Toisin kuin muissa pohjoismaissa, Somessa viranomaisilla ei ole oikeutta saada pankeista tietoja vertailutietotarkastuksia varten.

Ns. lähetetyn työvoiman kohdalla työnantajalla tai työn tilaajalla ei ole velvollisuutta edes ilmoittaa verottajalle työntekijäistä, puhumattakaan verojen perimisestä. Työntekijöiden pitäisi itse ilmoittautua, mutta heille hämäräfirmat selittävät, ettei mitään velvollisuuksia ole. Ei ihme, että Viroon on perustettu jo 20 000 suomalaistaustaista firmaa. Niiden kautta veroja ja työnantajamaksuja on helppo kiertää. Ns. tilaajavastuukin pysähtyy alihankintaketjun ensimmäiseen portaaseen eikä sitä valvota juuri mitenkään. Tarkastetuista firmoista 60 % on todettu laiminlyöntejä tilaajavastuussa. 

Kaiken lisäksi arviot harmaan talouden osuudesta on ”vakioitu” vuoden 1992 tietojen perusteella 1996 tehtyyn arvioon 4,2 prosentista. Rahassa esitetyt arviot eivät ole seuranneet kansantuotteen kasvaessa edes tuota prosenttiosuutta, vaan yhä puhutaan samasta 2 – 2,5 miljardista eurosta kuin 90-luvulla, kertoi SAK:n ekonomi Erkki Laukkanen. 

Perustellusti tilaisuudessa kysyttiin, miksi erityisesti valtiovarainministeriö ei halua puuttua harmaaseen talouteen ja veronkiertoon. Olisiko yleisen uusliberalistisen ajattelun ohella yhtenä tekijänä se, että valtiovarainministeri itse on kerännyt vaalirahoitusta muun muassa veroparatiisien kautta veroja kiertävältä Mekaanikontalo-yhtiöltä ja talousrikoksista tuomitulta Ahti Vilppulalta?

Kirjoita kommentti