Tämä ei jää tähän

Sanotaan, että suomalaiset eivät osaa puhua, keskustella. Ainakin Narinkkatorilla tänään oli toisin. Torikokous, jossa puheenvuorot oli rajattu kahteen minuuttiin, kesti viisi tuntia. Ja vielä senkin jälkeen osa jäi keskustelemaan pienemmässä ryhmässä siitä, miten jatkamme.

Narinkkatorilla sana oli ennen muuta niillä, joita ei nyt kuulla hallitusten, EU:n, pankkien ja suuryhtiöiden käyttäessä valtaa. Esille tuli kokonainen kirjo asioita lasten ja vanhusten ongelmista kehnoon palkkaratkaisun, autoritaarisen EU-liittovaltion ja kansainvälisen finanssikapitalismin kyseenalaistamiseen.

Kukaan ei voi sanoa tarkaan, paljonki torilla oli väkeä – paitsi tietysti kaikkitietävät Helsingin Sanomien ja muun valtamedian toimittajat. Hesarin verkkouutinen 150 osanottajasta on täyttä hölynpölyä. Luku voisi kertoa pikemminkin sen, kuinka monta puheenvuoroa viiden tunnin torikokouksessa pidettiin. Torikokoukseen osallistui kerrallaan 200 – 300 henkeä, yhteensä toista tuhatta viiden tunnin aikana. Ja lisäksi Kampissa Narinkkatorin läpi päivän aikana kulkeneille muutamille kymmenille tuhansille välittyi viestiä siitä, että torilla vaadittiin muutosta ja demokratiaa.

Erityiseksi torikokouksen teki se, että tänään on oltu liikkeellä ympäri maailmaa, noin tuhannessa kaupungissa ja 82 maassa. Finanssimarkkinoiden ylivalta on yhteinen ongelmia kaikkialla – ja nyt olimme myös protestoimassa sitä vastaan kansainvälisesti.

Narinkkatorilla tehtiin aloitteita toiminnan jatkamisesta: mm.ay-toiminnasta, leikkauspolitiikan va staisesta saksimielenilmauksesta, Helsingin kaupungin Olkiluoto 4 ydinvoimalan valmisteluun osallistumista vastaan ja yhteisesti eurooppalaisesta toimintapäivästä pankkien ja pörssien edessä. Lopuksi sovimme osallistumista maanantaina Asunnottomuuden vastaisen yön tapahtumaan ja pitää samana iltana kello 19 tapaamisen, jossa kokoamme arvioita ja sovimme jatkotoimista.

Harvoin on tullut osallistuttua kokoukseen, josta lähtee yli viiden tunnin jälkeen – tai telttojen pystytyksineen ja purkamisineen kahdeksan tunnin jälkeen – näin tyytyväisenä, vaikka ei ole ehtinyt tai malttanut syödä edes lounasta välillä. Ihmettelemään jäin vain sitä, että ketään kansanedustajia tai edes kaupunginvaltuutettuja tapahtuma ei näyttänyt kiinnostavan.

Kirjoita kommentti