Valtuusto äänesti leikkuriohjelmasta
Valtuuston kokouksen pääasioina olivat nelivuotisen strategiaohjelman päättäminen ja keskustelu metropolialueen kunta- ja hallintorakenteista. Uudessa valtuustossa nähtiin ensi kertaa tiukkaa ryhmäkuriin vetoamista. Kokousta edelsivät HeKan vuokralaisten, Tanssin talo ry:n, Helka ry:n ja Helsingin Yrittäjien edustajien tapaamiset.
Nelivuotinen leikkuriohjelma
Strategiaohjelmasta oli käyty keskustelu jo edellisessä kokouksessa ja tällä kertaa äänestettiin siihen tehdyistä muutosesityksistä ja ponsista. Erityisesti salin vasemmalla laidalla tarvittiin tiukkaa ryhmäkuria, koska moni oli tyytymätön ohjelmaan, joka leikkaa joka vuosi palvelujen rahoitusta, laajentaa hyvätuloisia suosivien palvelusetelien käyttöä, edellyttää lähipalvelujen karsimista, jäädyttää henkilöstön määrän jne.
Erityisen pontevasti ryhmäkuria valvoi VAS:n ryhmän puheenjohtaja Silvia Modig. Vain Dan Koivulaaksolle sallittiin vastaan äänestäminen. Sami Muttilainen ei saanut äänestää edes tyhjää vaan hänet painostettiin ulos salista, kun ei suostunut ohjelmaa kannattamaan. Demareissa Jape Lovén äänesti tyhjää ja Tuomo Valokainen joutui olemaan äänestyksen ajan ulkona salista. Vihreiden Sirkku Ingervo, joka oli kannattanut tekemääni demokratiahankkeen jatkamisesitystä, joutui äänestämään jopa kannattamaansa esitystä vastaan. Hyödyn tästä arvottomasta näytelmästä keräsi kokoomus, joka sai muut ryhmät sitoutumaan nelivuotiseen leikkuriohjelmaan.
Suur-Helsinki vaikka pakolla?
Valtuusto keskustelu valtiovarainministeriön asettamien selvityshenkilöiden esittämistä metropolialueen kuntarakenne- ja hallintomalleista. Muualla kunnanvaltuustot päättävät yleensä lausunnot kuntarakenteita koskeviin ratkaisuihin. Helsingin kaupunginhallitus esitti yksimielisesti, että se päättää lausunnon ja valtuusto saa vain keskustella, edes lausuntoluonnosta ei ollut.
Erikoiseksi asian teki sekin, että oikeuskansleri oli juuri moittinut kuntarakenteiden ja sote-uudistuksen eriaikaisesta käsittelystä ja edellyttänyt, että sote-hankkeen perusratkaisut ovat tiedossa ennen kuin kuntarakenteisiin otetaan kantaa. Sote-uudistus on kuitenkin yhä levällään.
Esitin Sami Muttilaisen kannattamana, että asia palautetaan uuteen valmisteluun niin, että valtuusto päättää lausunnosta ja että sitä ennen kuullaan asukkaita. Tätä esitystä tuki pääosa VAS:n valtuutetuista ja Perussuomalaisten ryhmä. Se torjuttiin kuitenkin äänin 61 – 14, tyhjää 3 (Modig, Månsson, Abdulla).
Metropolikeskustelu kulki aivan eri latuja kuin useimmissa muissa kunnissa. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Rautava esitti pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) yhdistämistä pakkolailla ja vastusti metropolivaltuustoa. Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa Otso Kivekäs meni vielä oikealta ohi esittämällä, että Helsinki yhdistetään hyvätuloisiin alueisiin Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti. Myös hän vastusti esitettyä metropolivaltuustoa. SDP:n puhuja Pentti Arajärvi piti epärealistisena Suur-Helsinkiä ja kannatti metropolivaltuustoa, joka valittaisiin vaaleilla ja vaalialue olisi koko 14 kuntaa. VAS kannatti Suur-Helsinkiä, jopa vähän kokoomusta laajempana (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Sipoo) ja metropolivaltuustoa. Perussuomalaiset vastustivat sekä pakkoliitoksia että metropolivaltuustoa ja vaativat pois kuntien työntekijöiden pidennettyä irtisanomissuojaa kuntaliitostilanteissa. RKP oli itsenäisten kuntien ja metropolivaltuuston kannalla. Keskusta syytti esitettyjä suurkuntamalleja ”kolonialistisiksi”, vastusti pakkoliitoksia ja kannatti maakuntamallia, Uudenmaan liiton pohjalla. Kristilliset olisivat mieluummin ilman metropolivaltuustoa ja halusivat Suur-Helsinkiä.
SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmäpuheenvuorossa sanottiin kyllä lähidemokratialle ja vaaleilla yhden vaalialueen puitteissa valittavalle metropolivaltuustolle, mutta ei Suur-Helsingille. Pyrimme nostamaan esille lähipalvelujen ja lähidemokrarian merkitystä sekä täsmentämään metropolitasoa. Puheenvuoromme löytyy tästä linkistä
Kirjoita kommentti
- Tähdellä * merkityt kohdat pakollisia