Mihin unohtui peruskysymys, kuka hyötyy?
Valtiontalouden tarkastusviraston murskakritiikki Kataisen hallituksen kehysriihen päätösten perusteiden surkeudesta ja puuttumisesta herättää kysymyksen, miksi Jutta Urpilainen ja Paavo Arhinmäki lähtivät edes neuvottelemaan moiselta pohjalta? Edes sen kysyminen, kuka hyötyy, olisi riittänyt asettamaan kyseenalaiseksi yhteisö- ja osinkoverotusta koskevat esitykset.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan hallitus teki päätöksiä sellaisen aineiston pohjalta, jossa oli erilaisia vaihtoehtoja, ”mutta laskelmien suorittamistapaa ja keskeisiä lähtökohtia ei esitetä”. Nyt ensi kertaa budjettikehysten yhteydessä – ja vain yhteisöveroesityksessä – käytettyjä ”arvioita dynaamisista vaikutuksista ei perustella”.
”Aineiston suppeuden takia on siinä esiintyviä laskelmia vaikea – tai lähes mahdoton – tulkita”, virasto toteaa synkkänä yhteenvetona. Päätösten pohjana olleesta aineistosta ei käy ilmi edes mihin tietoihin osingonsaajien määrästä, verokertymän kohdentumisesta ja yritysten jakautumisesta yhteisöverojen tuotoissa laskelmat perustuvat.
Valtiontalouden tarkastusvirasto osoittaa yhteisöveron alentamisen perusteluna esitettyjen ”dynaamisten kasvu- ja työllisyysvaikutusten” nojaavan perustelemattomiin olettamuksiin ja osin suorastaan alkeellisiin virheisiin. Kiistanalainen olettamus siitä, että yhteisöveron alennus rahoittaa suurelta osin itsensä, on tehty ottamatta lainkaan huomioon esimerkiksi yritysten investointi- ja sijoittautumispäätöksiin vaikuttavia monia muita tekijöitä tai edes muiden maiden veroratkaisuja.
Aikaa olisi ollut selvittää
Hallitus neuvotteli kehysriihen ratkaisuista kolmen kuukauden ajan. Tänä aikana olisi ministereillä ja heidän avustajillaan ollut moneen kertaan mahdollisuus ilmoittaa, että päätöksiä ei voi tehdä näin surkean aineiston pohjalta. Miksi hallituspuolueiden puheenjohtajista muodostuva sekstetti kuitenkin teki ja vieläpä yksimielisesti päätökset kehysriihessä?
Valtiontalouden tarkastusviraston murskakritiikki kertoo muustakin kuin yksipuolisesta ja surkeasta virkamiesvalmistelusta. Se kertoo samalla siitä, miten täydellisesti SDP ja VAS ovat hallituksessa kokoomuksen ja valtiovarainministeriön virkamiesten vietävissä. Oma linja, omat vaihtoehdot ja omien kannattajien kuuleminen puuttuvat, valmistelun avoimuudesta ja kansalaiskeskustelusta puhumattakaan.
Ministerit eivät voi tietenkään olla kaikkien alojen asiantuntijoita, mutta on turha selittää, että kuukausien valmistelussa piti muka vain luottaa virkamiesvalmisteluun. Etenkin kun hallitus itse meni osakkeenomistajien ja etenkin suuromistajien suosimisessa vielä pidemmälle kuin valtiovarainministeriö oli esittänyt.
Luokkanäkökulma – vain oikeistolla
Haloo Urpilainen ja Arhinmäki, mihin unohtui politiikan peruskysymys: kuka hyötyy?
Eduskunnan Vasenryhmän tilaama selvityksen mukaan yritys- ja osinkoverotuksen muutoksesta hyötyvät eniten monet suuria osinkotuloja saavat. Hallituspuolueiden puheenjohtajien kehysriihen jälkeen tekemän korjauksen myötä verotus on suurille osingonsaajille usein jopa vielä edullisempi kuin alkuperäisen päätöksen mukaan. Kun pääomatuloja sai tätä ennen nostaa pörssiin listaamattomissa yrityksissä verottomana 60 000 euroon asti, nosti hallitus rajan 150 000 euroon 8 % tuottorajan puitteissa. Samalla luovuttiin aiemmasta päätöksestä, jonka mukaan tuon rajan ylittävät osinkotulot olisivat kokonaan veronalaisia. Nyt ne ovat 15-prosenttisesti verottomia. Lisäksi tämä muutos tehtiin myös pörssiyhtiöihin.
Kehysriihen ratkaisut osoittavat, miten kauas vasemmistolaisista lähtökohdista SDP:n ja VAS:n hallituspolitiikassa on menty. Veroratkaisujen koko perusta nojaa oikeistolaiseen ajatusmalliin siitä, että yritysten verotusta keventämällä muka syntyy lisää työpaikkoja ja kasvua. Hallitusvasemmistolta puuttui ratkaisua tehtäessä luokkanäkökulma – toisin kuin oikeistolta. Eikä oikeistolaisten lähtökohtien hyväksyminen koske vain veroratkaisua. Koko valtiontalouden menoraami perustuu oikeistolaiseen ajatukseen julkisten menojen leikkaamisen tarpeesta ja hyödyllisyydestä. Vasemmistolaisuuden lisäksi SDP ja VAS ovat unohtaneet hallituksessa myös 90-luvun laman opetukset.
Kirjoita kommentti
- Tähdellä * merkityt kohdat pakollisia