Guggenheimia yritetään nyt askel askeleelta

Jo kertaalleen hylättyä Guggenheim-museota yritetään nyt ajaa läpi askel askeleelta. Ensivaiheessa kaupungin halutaan varaavan tontti arkkitehtikilpailun järjestämiseksi. Se pitäisi päättää jo tänä syksynä, vaikka rakentamisen rahoituksesta ei ole mitään konkreettista.

Ajatuksena on selvästi se, että näyttävän kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun kautta päättäjät ajetaan tilanteeseen, jossa museohankkeen hautaaminen olisi vaikeaa. Olisihan se erikoista, jos ensin järjestetään suurella metelillä huipputason kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu – ja sitten todetaan, että ei meillä kyllä ole rahaa museon toteuttamiseen.

Olen sitä mieltä, että Guggenheim-säätiön pitää selvittää rahoituksen saaminen muualta kuin veronmaksajien kukkarosta ennen kuin kaupunki varaa tontin arkkitehtuurikilpailulle ja museolle.

Guggenheim rahastaa

Guggenheim-säätiö ei aio museon rakentamiseen ja toimintaan sijoittaa yhtään rahaa. Päinvastoin. Amerikkalaissäätiö esittää, että sille maksetaan 30 miljoonaa dollaria lisenssimaksuja ja 1 miljoonan euron hallintomaksu (joka alenisi, jos 550 000 kävijän tavoite ei toteudu).

Helsingin kaupungin vastuulle esityksessä jää rahoittaa kaupunkilaisten rahoilla ja mahdollisella valtion tuella museon rakentaminen. Julkisin verovaroin pitäisi kattaa myös vuotuiset toiminnan nettokustannukset.  Lisäksi kaupunki vuokraisi museolle arvokkaan merenrantatontin Etelärannasta.

Rakentamisen hinnaksi arvioidaan 130 miljoonaa. Tähän summaan eivät vielä sisälly arvonlisäveot, sataman tontilla nyt olevien rakennusten purkaminen ja eräät muut, mm. uusista liikennejärjestelyistä aiheutuvat kulut. Kokonaishinta on siis lähempänä 160 miljoonaa.

Museon toiminnan tuottoarviot perustuvat 550 000 kävijään, jotka maksavat vuodessa yhteensä 4,7 miljoonaa pääsylipuista ja 0,8 miljoonaa ostoksista museokaupassa. Vaikka tuottoja on nostettu ja toiminnan kustannuksia on aiemmasta Guggenheim-esityksestä alennettu, jää museon toiminta vuosittain tappiolle arvion mukaan 5 miljoonaa euroa. Kun tarkoitus on tehdä 20 vuoden sopimus, tulee tästä veronmaksajille yhteensä 100 miljoonan lasku. Jos sponsorirahoitus jää arvioitua pienemmäksi, kasvataa lasku tästäkin.

Yksityisiltä tahoilta pitäisi lisäksi tulla 30 miljoonaa euroa 20 vuoden sopimuksen lisenssimaksuihin.  Miten paljon ja miltä tahoilta summa tulisi, siitä eivät Guggenheim-säätiön edustajat halunneet kertoa mitään. Vain arkkitehtuurikilpailun 2 miljoonan rahoitus kerrottiin olevan tiedossa.

Kaupungin ja valtion varojen sijoittamista museoon perusteltiin sillä, että museo tuo Helsinkiin turisteja ja he kuluttavat rahaa hotelleihin, ravintoloihin ym. Laskelmat perustuivat siihen, että puolet museon kävijöistä tulee ulkomailta, pääosa Venäjältä. Varmaankin museo toisi jonkin verran turisteja, mutta moni tulee tänne muutenkin. Ja sama raha sijoitettuna vaikkapa asuntorakentamiseen ja palveluihin loisi sekin työpaikkoja.

Guggenheim-säätiön edustajat ovat kertoneet ottaneensa edellisestä kerrasta opiksi ja että nyt ollaan valmiita keskustelemaan. Tavatessaan valtuuston, kaupunginhallituksen ja eräiden valtuustoryhmien puheenjohtajat, he torjuivat kuitenkin kaikki muut esitykset museon tontin paikaksi. Vain Eteläranta kelpasi, muusta he eivät halunneet edes keskustella.

Museon toiminta-ajatuksesta ei esityksestä selvinnyt juuri muuta kuin, että museo järjestää kansainvälisesti korkeatasoisia näyttelyitä, painottaa arkkitehtuuria ja designia. Lisäksi mainittiin taidekasvatus, suhde luontoon ja suomalaisten taiteilijoiden mahdollisuus esitellä töitään. Oikeastaan siis aika vähän mitään, mitä nykyiset Helsingin museot eivät jo tekisi.

Jotain hankkeesta ja sen valmistelijoista kertoo se, että ehdotuksen julkistamistilaisuuteen ei ollut kutsuttu esimerkiksi kaupungin kulttuurilautakuntaa, Helsingin Taiteilijaseuraa ja monia muita kulttuuritoimijoita.

Oma kantani Guggenheim-museoon ei tämän päivän esittelyistä muuttunut. Mielestäni Guggenheim-säätiön tulee itse kerätä tarvitsemansa rahoitus. Kyse ei ole uuden taidemuseon vastustamisesta vaan siitä, pitääkö kaupungin ja valtion rahoittaa miljonäärien hallitseman säätiön hanke. Mielestäni siihen ei ole syytä käyttää verovaroja etenkään tässä tilanteessa, jossa kaupunki ja valtio karsivat omien museoidensa, muiden kulttuurilaitosten, peruspalvelujen ja investointien rahoitusta. Kaupunki voi vuokrata museolle tontin, jos paikasta päästään yhteisymmärrykseen eri vaihtoehtojen vertailun ja asukkaiden kuulemisen jälkeen. Kaupunginhallituksen sijasta päätös tästä pitäisi tehdä kaupunginvaltuustossa.

(Valokuva julkistamistilaisuudesta Toivo Koivisto)

Kirjoita kommentti