Microsoft, taas
Microsoft ilmoittaa lopettavansa noin 7 800 työpaikkaa, niistä noin 2 300 Suomessa. Joukkoirtisanomiset ovat jatkoa yhtiön vuosi sitten ilmoittamalle 18 000 työpaikan lopettamiselle.
Microsoft ilmoitti vielä keväällä yhtiön vuosineljänneksen nettotulokseksi noin 5 miljardin dollaria. Pudotusta tuolla neljänneksellä oli edellisvuoteen verrattuna 12 %, mutta vuoden 2014 nettotulos, yli 22 miljardia dollaria, oli parempi kuin kahtena edellisenä vuonna. Firman johto lupaili liikevaihdon nousun myötä myös parempia näköaloja jatkolle.
Voittoa tehneen firman työntekijät laitetaan siis taas kerran maksamaan siitä, että suursijoittajat haluavat suurempia voittoja. Vaikka alalla on käynnissä sekä tuotannon että kulutuksen rakennemuutos, vaaditaan konsernissa kaikilta yksiköiltä lyhyelläkin aikataululla tulosta – voitot kyllä kierrätetään mielellään tytäryhtiöistä emoyhtiöön.
Kyse on myös jo pidemmän ajan kuluessa Nokian ja Microsoftin johdossa tehtyjen virheiden pitkistä laskuista. Tästä kertovat myös Microsoftin nyt ilmoittamat Nokia-kaupasta aiheutuneiden tappioiden isot alaskirjaukset.
Lumia-puhelinten myynti kasvoi Microsoftin kevään osavuosikatsauksen mukaan, vaikka kokonaisuutena Windows Phonen liikevaihto supistui. Erityisen tuntuva oli pc-ohjelmistojen myynnin pudotus, joka liittyy myös yleiseen pc-laitteiden myynnin alenemiseen. Suurimmat odotukset yhtiöllä ovat katsauksen mukaan pilvipalveluissa.
Miljonääri-Sipilä ”kannustaa yrittäjyyteen”
Joukkoirtisanomiset ovat järisyttävä isku työntekijöille ja heidän perheilleen. Suomessa isku kohdistuu erityisesti Salon seudulle, joka on jo ennestään ollut rakennemuutoksen kourissa. Työttömyyden uhkaamat työntekijät tarvitsevat nyt kaiken mahdollisen tuen ja solidaarisuuden.
Pääministeri Juha Sipilä on tarjonnut ratkaisuksi sitä, että työntekijät ryhtyvät ”rohkeasti” perustamaan pieniä yrityksiä. Varmaan joillekin se tuokin työtä, mutta pääministeriltä itseltään odottaisi nyt rohkeutta perustaa valtion uutta yritystoimintaa ja esittää lisää rahaa myös kunnille tietotekniikan sovellusten kehittämiseen. Sipilän hallituksen puheita mitataan myös siinä, mitä tekoja ja paljonko rahaa se vaatii Microsoftilta korvaavien työpaikkojen ja uusista investointien rahoittamiseksi.
Kun puhelinliiketoiminnan ongelmat ovat olleet jo muutamia vuosia tiedossa, voi kysyä, missä ovat julkisen vallan omat toimet ICT-alan uuden tuotannon kehittämisessä. Valtion Microsoftille ja muille suurfirmoille jakamat tuet ja verohelpotukset eivät ole tuoneet mitään kestävää kasvua. Pienten yritysten lisäksi onkin syytä panostaa valtion ja kuntien uusia työpaikkoja luoviin hankkeisiin.
Yritysten johtamisessa tarvitaan ammattitaitoa. Kun katsoo Nokian, Microsoftin ja useiden muidenkin suuryhtiöiden johtajien edesottamuksia, herää kysymys, eikö työntekijöiden osaamiselle pidä lopultakin antaa enemmän arvoa ja vaikutusmahdollisuuksia?
