Koijärveltä on pitkä matka Keskuspuistoon

Tiistaina luovutettiin Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 13 118 allekirjoittajan vetoomus Keskuspuistoon yleiskaavaehdotuksessa esitettyä rakentamista vastaan. Sitä edelsi parinkymmenen asukas- ja ympäristöjärjestön eri puolilla Keskuspuistoa järjestämä karnevaali, jonka aikana oli Keskuspuistoon vedetty 7 kilometriä punakeltaista huomionauhaa näyttämään, miten rajusti yleiskaavaehdotus tuhoaisi Keskuspuistoa.

Vetoomuksen luovutustilaisuuteen Annantalon auditorioon oli kertynyt paljon väkeä kuulemaan, mitä mieltä paikalle kutsutut kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet ovat. Adressia vastaanottamaan ja asukkaita tapaamaan tulivat vain lautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava (kok), hänkin myöhässä ja Elina Moisio (vihr) sekä yhdet varajäsenet Vasemmistoliitosta ja vihreistä ja kaupunginhallituksen seuraajana lautakunnan kokouksiin osallistuva Kaarin Taipale (sdp).

Kansanedustaja Pertti Salolainen, joka on adressin ensimmäisiä allekirjoittajia, vetosi voimakkaasti Keskuspuiston tuhoamista vastaan. Mutta lautakunnan jäseniltä ei saatu mitään lupauksia Keskuspuiston säilyttämiseksi nykyisessä laajuudessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara vihreistä ei vastannut sen enempää Keskuspuistokarnevaaliin kuin adressin luovutustilaisuuteen saamiinsa kutsuihin. Sen sijaan hän arvostelee nyt blogissaan Keskuspuiston puolustajia siitä, että he antavat väärän käsityksen Keskuspuistoon rakentamisesta ja vihreistä tuhoamassa Keskuspuistoa. Mutta heti tämän jälkeen Soininvaara todistelee itse, että yleiskaavaehdotuksessa Keskuspuistoon esitetyt rakentamismerkinnät voidaan hyväksyä!

Soininvaaran mukaan Maunulan majan eteläpuoleisilla alueilla ”ei ole merkittäviä virkistysarvoja – eikä luontoarvoja”. Tällä huitaisulla hän kuittaa vähämerkitsellisiksi Maunulan majan lähellä olevat alueet (Maunulanmetsä ja Metsälänmetsä), joille esitetään toista kymmentä hehtaaria rakentamista. Samalla hän sivuuttaa sen, että yleiskaavaehdotus kaventaisi Keskuspuistoa muuallakin tavalla, joka uhkaa sen luonto- ja virkistysarvoja.

Pirkkolan kohdalla Soininvaara sentään myöntää lautakunnassa hyväksymänsä ehdotuksen ongelmalliseksi, koska Keskuspuisto rajautuu ”aika kapeaksi”. Mutta tästäkään ei Soininvaaran mukaan tarvitse vetää johtopäätöstä hylätä Keskuspuistoon esitetty rakentaminen, koska yleiskaavaehdotus on yleispiirteinen ja ”vasta asemakaavavaiheessa vedetään tarkat rajat”.

Soininvaara selittely asemakaavassa tarkentuvista rajoista ei kuitenkaan ole mikään perustelu sille, että ainutlaatuiseen Keskuspuistoon pitäisi ylipäätään rakentaa. Keskuspuiston tarvehan vain kasvaa, kun Helsinkiin on tarkoitus saada noin 260 000 asukasta lisää. Toisaalta voi kysyä, miksi lautakunta tekee niin yleispiirteisen yleiskaavaehdotuksen, että se jättää asemakaavavaiheessa ratkaistavaksi jopa Keskuspuiston kaltaisen alueen rajat, jotka nykyisessä yleiskaavassa ja asemakaavassa on täsmällisesti merkitty. Ei näin epämääräistä kaavoitusta tarvita tietenkään muuhun kuin helpottamaan Keskuspuistoon rakentamista.

Yleiskaavan pikseleitä tarkemmin kuvan Keskuspuiston supistamisesta saa yleiskaavan aineistosta ja sijoittamalla kartalle myös virkistysalueiden palvelurakentamisen, hautausmaat ym, joita ei yleiskaavaehdotuksessa ole haluttu merkitä näkyviin.  Risto Uljas on piirtänyt niiden perusteella suunnistuskartalle rakentamisen rajat, jotka osoittavat, miten Keskuspuisto aiotaan lähestulkoon katkaista.

Keskuspuistoa puolustava kansalaisliike on esittänyt kolme vaihtoehtoa, joilla Keskuspuistoon esitetty rakentaminen voidaan kokonaan poistaa.

Ensinnäkin yleiskaavaehdotuksen mitoitus perustuu siihen, että ”yleiskaavavarantoa pitää olla noin kaksinkertainen määrä” suhteessa siihen, mitä tarvitaan esitettyyn asukasluvun kasvuun 260 000:lla ja asumisväljyyden lisäämiseen (Yleiskaavaehdotuksen selostus sivu 66).  Alle kymmenesosa tästä ylimääräisestä kaavavarannosta riittäisi pelastamaan koko Keskuspuiston.

Toiseksi toimitilojen arvioidaan yleiskaavaehdotuksessa lisääntyvän samassa suhteessa kuin asuntorakentaminen (Yleiskaavaehdotuksen selostus sivu 68). Toimitilojen käyttö on kuitenkin selvästi tehostumassa ja tilaa tarvitaan työntekijää kohti aikaisempaa vähemmän.  Jos tämä arvio muutettaisiin realistisemmaksi, sekin riittäisi pelastamaan Keskuspuiston.

Ja kolmanneksi osa yleiskaavaehdotuksessa liikenteelle varatuista alueista voidaan osoittaa asunto- ja toimitilarakentamiseen kehittämällä joukkoliikennettä ja älykkäitä liikenneverkkoja. Tällainen on esimerkiksi Keski-Pasilan rata-piha-alue, jolle mahtuisi enemmänkin rakentamista kuin esitetään Keskuspuistoon.

Näihin adressin luovutustilaisuudessa ja erikseen myös valtuustoryhmille esitettyihin vaihtoehtoihin Soininvaaralla ei ole mitään sanottavaa.

Kauas ovat vihreät kulkeneet Koijärveltä, kun Helsingin vihreä helmi, yli 100-vuotias Keskuspuisto, ollaan valmiita uhraamaan gryndereiden voitontavoittelulle.

Kirjoita kommentti