Kansalaisliike teki sen, mitä KSV ei halunnut

Helsingin Keskuspuistoa puolustava kansalaisliike tarjosi eilen illalla valtuutetuille ne asiantuntijalausunnot ja selkeät kaavakartat, joita kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole halunnut esittää. Valtuutetuille ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle järjestetyn workshopin alustajat olivat alansa kärkeä: Maankäyttö- ja rakennuslain asiantuntija, professori Olavi Syrjänen, luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun professori Liisa Tyrväinen, luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola ja Vantaan entinen yleiskaavapäällikkö Matti Pallasvuo. He ottivat kaikki vahvasti kantaa Keskuspuiston säilyttämiseksi nykyisessä laajuudessaan.

   ***

Olavi Syrjänen luonnehti Keskuspuistoa Helsingin ”suureksi ideaksi”, jota voi verrata Senaatintoriin, Pariisin Boulognen metsään, Berliinin Tiergarteniin ja New Yorkin Central Parkiin. Se ei ole mikään suunnittelematon alue vaan asemakaavoilla tarkasti määritelty luonto- ja virkistysalue. Hän polemisoi yleiskaavapäällikkö Rikhard Mannisen yleiskaavan valmistelussa korostamaa yritysmyönteisyyttä muistuttamalla siitä, että maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää ottamaan yleiskaavassa yhdenvertaisesti huomioon kaikki sisältövaatimukset, mm. ympäristön ja luonnonarvojen vaaliminen, virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys ja ympäristöhaittojen vähentäminen.

Yleiskaavaehdotuksen kartassa käytetyt hehtaaripikselit ovat Syrjäsen mielestä varsin epäselviä etenkin silloin kun on kyse rakennetun ja luonnonvaraisen alueen rajoista. Myös Matti Pallasvuo ihmetteli kaavakartan yleisiä merkintätapoja, joiden takana on kuitenkin melkoinen mitoitusautomaatti.

Keijo Savola korosti Keskuspuiston korvaamattomuutta. Se on iso, muihin alueisiin hyvin kytkeytynyt ja luonnoltaan monipuolinen, valtakunnallisesti merkittävä viheralue. Yleiskaavan valmistelua on kuitenkin leimannut vaikutusarvioiden puutteellisuus, vaikka lakikin niitä edellyttää.

Helsingissä ollaan Savolan mukaan jo nyt sillä rajalla, jossa metsäalueiden supistaminen uhkaa luonnon monimuotoisuutta, joten Keskuspuistoa ei ole varaa supistaa. Yleiskaavaehdotuksen pahimmat kipupisteet ovat Maunulanpuiston länsi- ja kaakkoisosassa, Pirkkolan urheilupuiston länsiosassa, Pasilanmetsän länsiosassa ja Laakson Lääkärinkadun alueella. Tuhoutumisvaarassa on taimenpuronakin tunnettu Haagan puro.

Vaikka luontoalueiden sosiaalisia ja terveysvaikutuksia on tutkittu, ei tätä tutkimustietoa ole juurikaan käytetty yleiskaavan valmistelussa, ihmetteli Liisa Tyrväinen. Keskuspuistoon tehdään 2 miljoonaa ulkoilukäyntiä vuodessa. Jos sen aluetta kavennetaan, törmää kasvavan asukasmäärän tuoma lisääntyvä käyttö luonnon kantokyvyn rajallisuuteen. Metsät ovat myös terveydenhuollon resurssi ja sellaisena niiden oltava lähellä. Näin ne houkuttelevat liikkumaan, antavat esteettisiä elämyksiä, rentouttavat, puhdistavat ilmaa… Tyrväinen muistutti myös Keskuspuiston Helsingille tuomasta vihreästä imagoedusta ja matkailuvaltista.

Kaupunkisuunnitteluvirastosta eläkkeelle jäänyt Matti Arponen oli tehnyt kansalaisliikkeelle sen, mitä virasto ei ole halunnut esittää, eli siirtänyt kunnolliseen karttapohjaan Keskuspuistoa koskevan ehdotuksen selkeästi nähtäväksi. Jokainen saattoi nähdä, ettei Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardi ole todellakaan vain yksi talorivi vaan tunkeutuu monen korttelin syvyydeltä Keskuspuistoon. Arponen epäili, ettei viraston esittämä hehtaaripikselikuvaus täytä edes lain vaatimusta siitä, että yleiskaava pitää esittää kartalla.

   ***

Hyvä seminaari ja hyvä keskustelu. Ainoa vika oli se, että lautakunnasta paikalle tuli vain vihreiden Elina Moisio. Eikä meitä valtuutettujakaan ollut kuin neljä – Sanna Vesikansa (vihr), Pentti Arajärvi (sd), Dan Koivulaakso (vas) ja minä.

Muutenkin on syntynyt kuva, että juuri mikään valtuustoryhmä ei ole käynyt kunnollista keskustelua yleiskaavasta ja ottanut selvästi kantaa esimerkiksi Keskuspuiston pelastamiseksi rakentamiselta. Silti kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitetään päätöstä asiasta jo runsaan viikon kuluttua. Tällä tavallako valtuustolle valmistellaan yhtä tämän kauden suurimmista päätöksistä?

Vaihtoehdoille yleiskaavan käsittelyssä on tilausta, ja myös tilaa. Yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninenkin oli puhunut Keskuspuistoryhmän edustajille ehdotuksen ”ylimitoitetusta yleiskaavavarannosta”. Mitoitushan perustuu siihen, että varanto on kaksi kertaa suurempi kuin tarvitaan kaavan tavoitteena olevaan rakentamiseen. Ja rakentamisen tavoitteet puolestaan ylittävät roimasti niin kaupungin Tietokeskuksen kuin Tilastokeskuksen ennusteiden mukaisen Helsingin todennäköisen kasvuvauhdin.

Sekin kävi eilen selväksi, että ratkaiseva valinta Keskuspuiston rakentamisen ja säilyttämisen välillä tehdään nyt yleiskaavassa eikä vasta asemakaavavaiheessa, kuten muun muassa Osmo Soininvaara on esittänyt. Tämä oli todennut selvästi apulaiskaupunginjohtaja Anni SInnemäki tavatessaan Keskuspuistoryhmän edustajia.

Kirjoita kommentti