Maunula-talo syntyy asukkaiden aloitteilla

Eespäin-lehti 2/2016

Tämä on kertomus siitä, miten Maunulassa asuvan Kalle Kuittisen vuonna 1983 tekemä aloite kulttuuri- ja kirjastotalosta on monien vaiheiden jälkeen toteutumassa, kun Maunula-talo avataan joulukuussa. Talon ja sen tulevan toiminnan suunnittelussa on syntynyt myös uudenlainen osallistuvan lähidemokratian malli.

– Kirjasto on valopilkku Maunulan sangen köyhissä kulttuuripalveluissa, mutta silläkin on vaikeutensa, kirjoitti työväen sivistystyön veteraani Kalle Kuittinen SKP:n Maunulan alueen vaalilehdessä vuonna 1983. Hän ehdotti kirjasto- ja kulttuuritaloa Maunulaan. Sittemmin ideaan tarttuivat alueen järjestöt laajalla yhteistyöllä.

Kun Kuittinen nosti asian esille, oli juuri muurattu Helsingin ensimmäisen monitoimitalon, Stoan peruskivi. Sitten tulivat Malmitalo ja Kanneltalo. 90-luvun alussa piti olla vuorossa Maunulatalo. Hanke oli jo suunnittelupöydillä, mutta laman myötä punakynä pyyhki sen kaupungin investointiohjelmasta.

Idea jäi kuitenkin elämään ja vuonna 2000 asukasjärjestöt tekivät aloitteen Maunulan vanhan ostarin seudun uudistamisesta. Monitoimitalon ideaa kehiteltiin aluefoorumissa ja paikallisagenda-ryhmässä. Maunula-seuran ja asukasyhdistyksen ideakilpailun myötä syntyi aloite Jokerikirjastosta, jolla viitattiin Raide-Jokeriin.

Löytyykö rahaa?

Kaupunginvaltuustoon valittu Yrjö Hakanen (SKP ja Helsinki-listat) ryhtyi ajamaan asiaa. Hän teki syksystä 2004 alkaen lukuisia aloitteita kirjaston ja työväenopiston monitoimitalon saamiseksi Maunulaan.

Valtuusto hyväksyi vuonna 2007 asemakaavan, jossa varattiin talolle tontti. Hankesuunnittelu käynnistyi seuraavana vuonna muun muassa seminaarilla, jossa Anne Dikert Maunulan kirjastosta esitteli Lontoon esikaupungin ”Idea Storea” ja työväenopiston aluerehtori Kaarina Vattula ”elinikäisen oppimisen olohuoneen” ideaa. Kun nuorisotalo suljettiin kosteusongelmien takia, tuli sekin mukaan hankkeeseen.

Talon hankesuunnitelma valmistui 2010, mutta rahoitus oli yhä auki. Tässä vaiheessa Hakanen sai budjettialoitteen tueksi edustajia kaikista kaupunginvaltuuston ryhmistä. Lopulta alkuvuodesta 2014 hyväksyttiin yli 9 miljoonan euron hanke ja se sisällytettiin investointiohjelmaan vuosille 2015-2016.

Rahasta väännettiin vielä myöhemminkin kättä. Kiinteistöviraston tilakeskus esitti suunnitelman karsimista, kun kulut uhkasivat nousta. Taas tarvittiin asukkaiden ja valtuutettujen aktiivisuutta. Lähiörahastosta saatiin lisärahoitusta talon tekniikkaan ja sen edustalla olevan puiston kunnostamiseen. Seuraavaksi haetaan keinoja kahvilan pyörittämiseen, johon voisi ehkä liittyä myös nuorten työllistämistä.

Maunulassa on käynnistynyt myös kaksi alueellisen osallistuvan kulttuurityön hanketta. Kansallisteatterin ja m-cultin kolmivuotiset projektit ovat osa kulttuurikeskuksen pyrkimystä tuoda kulttuuria laajemmin eri puolille kaupunkia.

Asukkaat suunnittelemassa

Helsinki päätti toteuttaa vuonna 2013 kymmenen lähidemokratiakokeilua. Maunulassa valmisteltiin avoimissa tapaamisissa ehdotus demokratiahankkeeksi. Tavoitteena oli asukastalo Saunabaarin toiminnan jatkon turvaaminen ja asukkaiden osallistuminen monitoimitalon suunnitteluun. Kaupunginhallitus päätti kokeilut vain yhdeksi vuodeksi, mutta Maunulassa hanke jatkuu edelleen.

Maunula-talon suunnittelu on esimerkki asukkaiden, suunnittelijoiden ja virkamiesten yhteistyöstä. Asukkaat ovat osallistuneet suunnitteluun avoimissa työpajoissa, kyselyillä ja ehdotuksilla. Heidän edustajansa ovat olleet mukana aina työmaakokouksia myöten. Kun myös arkkitehtitoimisto K2S on ollut tässä innolla mukana, on syntynyt hedelmällinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Oma merkityksensä oli sillä, että asukkaiden osallistumista tukivat valtuustoaloitteilla mm. Yrjö Hakanen, Sanna Vesikansa (vihreät) ja Nils Torvalds (Rkp).

Osallistuva budjetointi

Rakennuksen suunnittelusta on edetty toiminnan suunnitteluun ja osallistuvaan budjetointiin. Maunula-taloon on valmisteltu toimintamalli, jossa asukkaat, henkilöstö ja virastojen edustajat kehittävät osallistuvaan demokratiaan perustuvaa yhteishallintaa, kertoo asukasedustajana suunnitteluun osallistunut Emilia Palonen.

Tarkoitus on järjestää ainakin kaksi kertaa vuodessa avoin foorumi, jossa keskustellaan ja hyväksytään talon yhteiset toimintalinjat ja budjetti. Asukkaat valitsevat lisäksi edustajansa talon toimintaa ohjaavaan neuvottelukuntaan, jossa ovat myös henkilöstön ja virastojen edustajat. Kirjaston, työväenopiston ja nuorisotalon vastuuhenkilöt huolehtivat operatiivisesta johtamisesta.

Toiminta tapahtuu kaupungin budjetin puitteissa, mutta osallistuva budjetointi tekee talouden avoimeksi ja antaa asukkaille mahdollisuuksia vaikuttaa resurssien suuntaamiseen. Parhaimmillaan asukkaiden osallistuminen vaikuttaa myös kaupungin budjettiin, kuten Maunula-talon vaiheet jo osoittavat.