Donald Trump astui virkaansa Yhdysvaltojen presidenttinä sattumalta Martin Luther Kingin murhan muistopäivänä. Kingin puolustamien kaikille kuuluvien yhtäläisten oikeuksiensijasta Trump uhosi kuitenkin uutta ”kultaista aikaa”, johon USA nousee ajamalla maasta miljoonat ”muukalaiset”, syrjimällä vähemmistöjä, loukkaamalla alkuperäiskansoja ja rajoittamalla kansalaisuuden saamista.

Kansainvälisissä suhteissa Trump asettaa USA:n edut muiden edelle, irtaantuu Pariisin ilmastosopimuksesta ja Maailman terveysjärjestöstä, haluaa USA:n rikastuvan pumppaamalla markkinoille entistä enemmän öljyä ja kaasua, ottaa USA:n hallintaan Panaman kanava ja laajentaa Yhdysvaltojen aluetta Grönlannilla.

Trumpin virkaanastujaispuheen ulkopoliittiseksi pääkysymykseksi muun muassa Suomessa nostetusta Ukrainasta ei puheessa sanottu mitään. Yhteydenotto Putiniin on epäilemättä tulossa, samoin Zelenskyn tapaaminen. Trump pohjusti kauppasotaa Kiinan ja myös EU:n kanssa, mutta auki jäi vielä se, mitä Trumpin esittämät tuontitullit konkreettisesti tarkoittavat. Siinä missä Martin Luther King puhui rauhan puolesta, puhuu Trump aseteollisuuden puolesta ainakin suhteissa muihin Nato-maihin.

Kuvaavaa Trumpin suhtautumiselle demokratiaan on se, että hän armahti presidentin asetuksella kaikki noin 1 600 USA:n kongressiin edellisten presidentinvaalien tuloksen mitätöimiseksi hyökkäämisestä syytetyt ja tuomitut. Oman valtansa lisäksi Trump halusi näyttää virkaanastujaisissa tiiviin kumppanuutensa Elon Muskin ja muiden teknomiljonäärien kanssa, kun heidät sijoitettiin vip-paikoille, presidentin perheen viereen.

Trumpin uho kertoo hänen aikeistaan toteuttaa radikaaleja muutoksia, samoin hänen vallanhalustaan. Se lienee myös osa Trumpin toimintamallia. Trump puhui omilleen, mutta halusi samalla näyttää muille, kuka komentaa. Toinen asia on se, suostuvatko muut alistumaan tähän. Entistä harvempi taitaa Suomessakaan enää kehdata väittää, että liittoutumisessa Yhdysvaltojen kanssa ja Natossa olisi kyse ”yhteisten arvojen puolustamisesta”.